Väliaika ja uusi läppäri

Hei, 

vierähtipä tuossa taas tovi jos toinenkin. Tarkalleen ottaen kolme viikkoa. Töissä oli edelleen kiirettä ja sitten painiskelin ruokavaliooni liittyvien valintojen kanssa. En halunnut päivittää tätä blogia ennen kuin olin saanut hoidettua valintaani liittyvän informoimisen ensin muuta kautta. Ja sitten olen ollut tässä 2 viikkoa sairaana. Ja saanut uuden tietokoneen, jonka sisäänajoa olen myös tehnyt. 

Tämä aika on ollut sellaista, etten oikeastaan ole pitänyt edes kirjaa syömisistäni ja enkä niitä nyt enää muistakaan. Siksi nimeänkin sen väliajaksi. Se on ollut sellainen valintojen tekemisaika ja laihtumishomma jatkuu täysillä sitten, kun olen taas terve. Mutta se jatkuu karppina. Tai oikeastaan palaa malliin karppi. Tuo uusi ruokavalio oli vaan liikaa minulle ja aivan liian kaukana mukavuusalueelta. Ehkä sitä en enempää ala tänne ruotimaan, muuta kuin totean, että tulipa kokeiltua ja aika äkkiä on todettavissa että mikä toimii itsellä ja mikä ei toimi. Sen kuitenkin mainitsen, että toimimattomuus ei liittynyt siihen, etteikö sitä noudattamalla olisi laihtunut, vaan siihen, että sen noudattaminen oli juuri minulle liian vaikeaa, kun huomioi työni ja makutottumukseni.

Mutta koska nyt ei ole mitään muuta projekti-hoikistumiseen liittyen, niin mennäänpäs mukavampaan aiheeseen. Minulla kaksi uutta elämää parantavaa tavaraa. Ensimmäinen on työreppu. Siirsin sen hankintaa aivan liian pitkään ja 1,5 vuotta 7 kilon laukun tai salkun kantamista yhdellä olalla oli aivan liikaa. Vähemmästäkin selkä hajoaa. Nyt kun on kuvioissa reppu, niin olen aivan ällistynyt, miten se tuntuu painavan ehkä neljänneksen siitä mitä salkku painoi, vaikka sisältö on täsmälleen sama. Hallelujah! Onnistuin löytämään mielestäni sellaisen repun, joka on tarpeeksi siisti pidettäväksi jakkupuvun kanssa. Työnantajani hieman tuhahtelee sille edelleen. Mutta hän onkin niin pinnallinen ja laittaa ulkoisille seikoille paljon enemmän arvoa kuin minä :D 

Toinen uusi lelu on tietenkin tämä tietokone. Tämä oli pakkohankinta, koska vanha hajosi alta. Tai kyllä se vähän toimi, mutta tosi hitaasti ja koko ajan se vaan valitti, että kiintolevy on täynnä. Ja sitten siitä ilmeisesti hajosi myös laturi. En tiedä miten, mutta sitäkin se rupesi valittamaan, ettei se tunnista sitä. Mutta olihan se jo kovasti aikakin hankkia uusi tietokone. Vanhalla oli ikää 7 vuotta ja se oli aikansa elänyt. Uutta en ollut hankkinut, koska ei koskaan ollut ollut varaa. Nyt sain syntymäpäiväni yhteydessä perheeltäni ja isovanhemmiltani sen verran rahaa lahjaksi, että sain tehtyä tämän tärkeän investoinnin. 

Uusi läppärini on tällainen nätti valkoinen. Siinä on kiintolevytilaa 1 tera ( = 1000 Gt, vanhassa läppärissä oli 60 Gt) ja muistia, joka vaikuttaa koneen nopeuteen löytyy 8 Gt (vanhassa oli 1 Gt). Sanoisin, että jonkin verran eroa siis on. Vanhassa oli käyttöjärjestelmänä windows xp ja tässä uudessa on windows 8.1. Kuvaavaa on se, että tässä välissä on ovat olleet käyttöjärjestelmät vista, 7 ja 8. Niin vanha se rausku siis oli. Nyt ei tarvitse enää siitäkään huolehtia, että käyttäisi nettipankkia xp-koneella. 

Malliltaan tämä on sirompi, mutta ei kauheasti kevyempi. Ehkä noin 300 grammaa kevyempi. Mutta kun minulla ei ole tv:tä eikä dvd-soitinta, tarvitsen tietokoneen, jossa on dvd-asema, jotta voin katsoa sillä elokuvia ja tv-sarjoja. Ja jostain syystä sellaiset tietokoneet, joissa on dvd-asema, painavat enemmän. Mutta ehkä tätä 2,2 kiloa vielä jotenkin kantaa tarvittaessa. Sitä paitsi siinä uudessa repussa on tasku tietokoneelle, voin laittaa tämän sinne jos pitää lähteä kuskaamaan tätä pidempää matkaa. 

Olisin tykännyt, jos tämä olisi ollut valkoinen myös sisältä, mutta sellaista läppäriä ei ollut. Niinpä tämä näppäimistö-osa on tällainen hopeanvärinen ja näyttö on reunoiltaan musta. Ja kuten kuvasta näkyy, myös tässä Win 8.1. käyttöjärjestelmässä on työpöytä. Jippijaijei! Olin etukäteen kauhuissani, että jos tulee se sama näkymä, mikä on älykännykässä, mutta koska vanha tietokone oli hajoamassa alta, mulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hankkia uusi tietokone, ihan sama mikä käyttöjärjestelmä siinä olisi. Itseasiassa tässä on käyttökokemus hyvin pitkälti sama, kuin mikä on windows 7:ssa, mikä mulla on mun työkoneella. Ja se oli iso helpotus. Muutama uusi juttukin tosin on. 

Ensimmäinen on tämä. Jos vie hiiren oikeaan yläkulmaan ja vetää sitä sitten sitä reunaa pitkin alas, ilmaantuu tällainen näkymä. Hae-toiminnolla voi etsiä mitä vaan. Jos siihen kirjoittaa esim. "laskin", niin sitten ilmaantuu kuvake, jota klikkaamalla saa laskimen auki. Aloitusnäyttö-kuvake on mielestäni aika turha, kun onhan se tuossa vasemmassa alalaidassakin koko ajan. Jaa-kuvakkeen funktiota en ole vielä keksinyt. Laitteet-kuvake on myös mulle outo. Oikeastan ainoat järkevät funktiot mun mielestä on tuo hae ja asetukset. Se kummallisuus tässä on, että mistään ei näe, mitä kaikkea tähän on asennettuna. Eli siinä missä muissa windows-käyttöjärjestelmissä näki käynnistävalikosta, mitä ohjelmia siinä oli, niin tässä ei sellaista ole. Käytännössä vähän hakuammunnalla yritettävä tuon hae-toiminnon avulla keksiä mitä tässä on. Mutta toisaalta, mä oon saanut tähän nyt asennettua itse ja luotua työpöydälle kuvakkeet, niistä ohjelmista mitä mä käytän. Firefoxin lisäksi Spotify, Photoshop, iTunes ja Word on melkeinpä ainoat ohjelmat mitä mä käytän. Vanhassa koneessa mulla oli myös Paint Shop Pro, mutta tähän koneeseen sitä ei voinut asentaa kun se oli liian vanha. Niin ja tietysti laitoin tähän myös parhaan ilmaisen virustorjunnan eli AVG:n. Avg ja ei oo koskaan ollut mitään ongelmia. Sen sijaan esim. työkoneessa, jossa on joku maksettu virustorjunta, siihen tuli haittaohjelmia ja viruksia. Vaikken mä koskaan ole tehnyt sillä mitään muuta kuin töitä. Tosi outoa.

Sitten kun sitä työpöydän vasemman alalaidan painiketta painaa, aukeaa tämä näkymä, mitä useat varmasti windows kasissa pelkäävät. Onneksi tätä näkymää ei tosiaan tarvitse katsoa kuin sammutettaessa tietokone. Sammuttaakseen koneen on nimittäin avattava tämä näkymä ja sitten tuolta ylhäältä oikealta löytyy sammuta-nappi. Kaikki tässä olevat jutskat on mulle ihan tuntemattomia, enkä mitään niistä ole käyttänyt. Klikkaamalla tuota työpöytäkuvaketta (missä näkyy kulloinenkin taustakuva, mun tapauksessa tuo metsä) aukeaa taas normaalinäkymä. 

Ihan kivuttomasti ei taival uuden tietokoneen kanssa kuitenkaan alkanut. Mulla oli nimittäin nettitikku, joka oli mun ainut nettiyhteys. Voitte arvata, että se tikku oli kivikaudelta ja siinä oli kivikautinen ohjelmisto, joka ei tietenkään toiminut uudessa koneessa. Uutta ohjelmaa ei siihen pystynyt päivittämään, kun siihen olisi tarvittu nettiyhteys. Aikani häsläsin ja onnistuin jopa sekoittamaan tätä uutta konetta niin paljon, että oli pakko palauttaa tehdasasetukset. Onneksi aloitin sillä netin säätämisellä. Olisi nimittäin kevyesti harmittanut palauttaa tehdasasetukset, jos olisi jo kerennyt asentaa ohjelmat ja siirtää tiedostot. Mutta kävin sitten aamulla Elisan liikkeessä vaihtamassa nettitikkuni tällaiseen boxiin. Se toimii verkkovirralla eikä sen tartte olla kiinni koneessa. Itseasiassa riittää, että tuo laatikko on samassa talossa kuin tietokone, niin se toimii. Sinänsä ihan kätevää. Etenkin tässä sairastaessa mä oon ottanut tietokoneen sänkyyn ja tuo mokkulajuttu, on jäänyt työpöydälle. (sängyssä tietokone on ollut tarjottimen päällä, joten ei hätää, en ole heti tuhoamassa tätä asettamalla tätä pehmeälle pinnalle) 

Sitten kun netti oli kunnossa, siirsin noin 5500 tiedostoa koneesta toiseen dropboxin avulla ja musiikit muistitikun avulla. Se oli kyllä tuskaa. Ja vielä enemmän tuskaa, että iTunesin kirjastot eivät siirtyneet sellaisenaan, vaan nyt joutuu jokaikisen kansion tuomaan erikseen. Oon toistaiseksi saanut tuotua musat, joiden esittäjät alkaa kirjaimilla A-E. Eli vielä aika paljon tekemistä jäljellä. Siksi oonkin kuunnellut musaa melkein pelkästään spotifystä. 

Pakko todeta, että en muistanutkaan miten iso urakka tietokoneen vaihtaminen on. Kaikki se siirrä tiedostot, asenna ohjelmat -härdelli. Toki oman haasteensa toi se, että mä en oo koskaan siirtynyt koneesta toiseen niin, että niiden välillä on näin iso kuilu. Mun ensimmäinen kone oli pöytäkone xp-käyttiksellä. Toinen kone oli kuvassa näkyvä vanha läppäri, rausku, jonka sain yliopistolta kun aloitin opinnot oikiksessa. Siinäkin oli xp. Ja nyt siitä vanhasta koneesta siirtyi tähän uuteen ja välissä oli 3 käyttöjärjestelmää ja 7 vuotta, niin haasteet oli tosiasia. Lähes mikään ohjelma ei toiminut uudessa koneessa, vaan ne piti päivittää uudempiin versioihin. Tietenkin netistä ladattavien ilmaisohjelmien kanssa ei ollut mitään ropleemaa, mutta uusi word on vielä aika outo ja uusi photoshop se vasta ihmeellinen onkin. 

Olin etukäteen varautunut siihen, että yksi peli ei toimisi uudessa koneessa, mutta en tajunnut, ettei toimi mikään muukaan. Lisäksi tajusin, että todennäköisesti en pysty asentamaan tulostintani tuolle uudelle koneelle. Pitänee siis säilyttää vielä vanha kone sitä varten, että sillä pystyy pelaamaan sitä yhtä peliä ja tulostamaan tarvittaessa juttuja. Onneksi mun tarttee äärimmäisen harvoin tulostaa mitään.

Uudessa koneessa ollaan jännän äärellä myös tän touchpad-levyn kanssa. Se on toisaalta älyttömän kätevä, kun pieni hipaisu tai näpäytys riittää. On myös kätevää, että jos vetää kahdella sormella, tietokoneen näyttö käyttäytyy ihan samalla tavalla kuin älykännykän näyttö. Eli vetämällä alhaalta ylös liikkuu näkymä alas. Eli samalla logiikalla, kun ottais sormella kiinni näytöstä ja yrittäis vierittää sitä ylöspäin. Mutta se mikä on haasteellista, on se että jos se tulkitsee sormen liikkeet zoomaukseksi, silloin kun et sitä tarkoita. Lisäksi leikkaa-liitä toiminnot ovat vähän epävarmempia tuolla kuin tavallisella hiirellä. Mutta eiköhän tähänkin totu.

Tällaisia uutisia tällä kertaa. Sairastaminen senkuin jatkuu, toivon kovasti, että saisin ääneni takaisin viimeistään maanantaiksi, sillä taas pitäisi suoriutua oikeudenkäynnistä. Olen jo kaksi oikeudenkäyntiä vetänyt ihan surkeassa fyysisessä kunnossa ja se oli hirveätä. Nyt oli 2 päivää sairaslomaa ja viikonloppu perään, niin toivotaan, että se vähän auttaisi. Tällä kertaa sentäs pidin tämän aika nopeasti, jo 1,5 viikon sairastamisen jälkeen. Viime kerralla kärvistelin töissä 7 viikkoa sairaana. Mutta tosin tällä kertaa oli pakko tehdä tällainen ratkaisu, kun ääni meni ja mun työ on aika vaikeata ilman ääntä.

Päivät 30-36 (part 2) työläs viikko

Hei,

tämänkin tekstin otsikoksi olisi hallunnut laittaa "hulluviikko", mutta muistaakseni mulla oli sellainen ihan hetki sitten, niin mennään sitten vaikka termillä työläs. Sitä se nimittäin oli. Kuvaavinta lienee, että laskutin parin päivän aikana kuudenneksen koko kuukauden normaalista laskutuksesta. Ja olin muutenkin koko viikon lennossa. Jo keskiviikkona oli sellainen olo, että tästä ei hengissä selvitä ja kun perjantai-iltana mä odottelin vielä joskus 18.45 oikeudenkäyntiä alkavaksi, oli lähellä, etten marssinut saliin ja ilmoittanut tuomarille että "hop hop, nyt on sellainen viikko takana että tätä ei nyt kaivata ja muutenkin on parempaa tekemistä...".

 

 Tällä viikolla kului junassa 6,5 tuntia, bussissa 3 tuntia ja autossa 30 minuuttia

Eli tiivistettynä voisi sanoa, että tämän viikon teema oli ympäripyöreät (eli kellonympäri ulottuvat) työpäivät, paljon matkustamista ja ruokailujen väliin jäämistä. Tämä oli ruokailujen ja liikuntojen kannalta päin mäntyä mennyt viikko. Mutta tiedättekö mitä, mä en jaksanut edes stressata siitä. Olin niin vihainen jo työkuvioistani, että aattelin, että ihan sama miten ruuat ja liikunta menee. Niillä on varaa odottaa viikko, mä en niitä kaiken tän muun lisäksi murehdi. 

 Ilmat on kylmentyneet sen verran, että pakko pitää takkia. Tämä on 10 vuotta vanha takki.

Jotenka, tietenkin paino sitten pysytteli ennallaan eikä laskenut, koska mä söin ihan miten sattuu. Väärään aikaan, osittain väärää ruokaa ja aivan liian vähän ruokaa. Huomasin, etten viime viikolla tullut laittaneeksi sinne sitä tilannepäivitystä. No nyt ollaan siis noin 5 viikon jälkeen tilanteessa, että paino on -2,2 kiloa, vyötäröltä on lähtenyt 4 cm, vatsan leveimmästä kohdasta 3 cm, lantiosta 2 cm, reisistä ei yhtään ja rinnasta 3 cm. Eli vauhti on hidas. Ensimmäisten kolmen viikon aikana tippui 2 kiloa ja sitten kun aloitin uuden ruokavalion, mun keho meni aivan sekaisin. Sain jopa ensimmäistä kertaa 10 vuoteen kuukautiset. Jotenka sen ensimmäisen viikon saldoksi jäi lopulta vain se -200 g ja sitten kun tämä viikko oli mitä oli, niin paikallaan pysyttiin. 

Vertailukohdaksi kerrottakoon, että viime kerralla laihdutin ketokarppaamalla (= hiilihydraattien määrä alle 20 g vuorokaudessa). Silloin viiden viikon jälkeen saldo oli -4,5 kiloa. Karkeasti ottaen tää nykyinen systeemi on lähes puolet hitaampaa. Tietenkään tästä viikosta ei voi ruokavaliota syyttää, kun en mä sitä kovin hyvin edes noudattanut. Mutta yksi juttu on nyt varmaa, mä siirryn takaisin karppaukseen/ketokarppaukseen heti kun tää 8 viikon pätkä on ohi. Tosin valitettavasti tämä pätkä pidentyy nyt varmaan yhdellä viikolla, kun ei tätä viikkoa edes kehtaa laskea mukaan siihen. Syy?

 

Tämä ruokavalio kyllä varmasti pitkällä tähtäimellä karistaa kehosta rasvaa, mutta tästä ei oo mun loppuelämän ruokavalioksi. Tää on ensinnäkin aivan liian työläs ja sopimaton mun elämään. Mun työssä on aivan normaalia, että välillä on sikakiire ja välillä sä oikeasti istut useita tunteja käräjäoikeudessa. Mun ennätys siinä hommassa on 12 tuntia niin, että oli tunnin lounastauko ja 2 kpl 15 minuutin taukoja. Ja vaikka yksittäinen oikeudenkäynti ei kestäisikään kauan niin myös silloin ollaan helisemässä, kun yhdelle päivälle osuu useita oikeudenkäyntejä, kuten tällä viikolla oli. Lyhyesti sanottuna, tässä ammatissa on välillä niin kiire, että sä ehdit syödä ennen töihin menoa ja töistä pois tullessasi. Ei siihen yhtälöön sovi mikään "yritä syödä 5 kertaa päivässä".

Toisekseen ruoka mitä mä joudun nyt syömään on vaan kertakaikkiaan niin omaan makuaistiini sopimatonta ja työlästä valmistaa, ettei tämäkään sovi mulle. Jos mä lasken viikkoja siihen, milloin tämä loppuu, niin tiedän, että tästä ei ole mun loppuelämän ruokavalioksi. Mun elämään tarttetaan sellaiset ruuat, jotka voidaan tehdä kerralla sunnuntaina ja ottaa pitkin viikkoa mukaan yhdessä rasiassa, joka tuikataan töissä mikroon. Plus mä haluan syödä ruokaa, joka maistuu mun mielestä hyvältä, en ruokaa, jota kyllä pystyn syömään, mutta josta en oikeasti vain pidä. 

Karppaus sen sijaan sopi mulle täydellisesti. Se tuntui jo alusta asti siltä, että tätähän mä voin tehdä koko loppuelämäni. Vaikka mulla välillä pääsikin päänsisäisistä ongelmasta johtuen herkkumonsteri valloilleen siten, että lopulta lihosin takaisin, niin mulla ei kertaakaan näiden karppausvuosien aikana ole ollut ongelmaa sen kanssa, että ruokavalioon ei kuulu vilja, peruna, pasta, riisi eikä sokeri. Aamupalat ja lounaat olen koko tän ajan vedellyt karppeina. Aamupalalla oli turkkilaista jugurttia marjoilla, lounailla eniten kaalipaistosta, kinkkukiusausta ja lassakaa. Kaikki karppityyliin valmistettuja. 

 

Karppauksen osalta mulle myös sopi se, että siinä katoaa nälän tunne kokonaan. Voi olla vaikka kuinka monta tuntia syömättä eikä mitään ongelmaa. Sen sijaan nyt perjantaina alkoi nälkä riivata, koska ruuat olivat mallia aamupala 8.30, proteiinijuoma ja pähkinöitä 13.00 ja "lounas" 20.00. Karppauksessa ei ollut oikeastaan mitään muuta ongelmaa, kuin se ikuisesti todella paljon päästä ottava seikka, että muut eivät millään ymmärrä sitä. Se on toisinaan sosiaalisesti vaikeaa, koska on ihmettelijöitä riittää. On mullekin kommentoinut tuonne joku noita mun karppiruokia, että ihan hirveitä suola-, rasva- ja ties mitä kasoja :D Ainut vaan, että jos mä pysyn täysin irti herkuista, se "suola-, rasva- ja ties mikäkasa" tiputtaa mun painoa kilon viikkovauhdilla. Jos tahti on hitaampi tai täysin pysähtynyt, se johtuu siitä, että olen syönyt jotain "epäkarppia" eli käytännössä niitä herkkuja. Mutta rasvaa, rasvaista lihaa, rasvaisia maitotuotteita, rasvaisia juustoja yms. voi vedellä ihan huoletta. Niin kauan kuin mukana ei ole hiilihydraatteja, ne vain menevät kehosta läpi. 

 

Laihdutuksessa ei koskaan ole kyse itsekurista. Syynä sille miksi laihdutus on niin vaikeaa, on se, että ei ole löytänyt itselleen sopivaa systeemiä. Itselleen sopiva systeemi on sellainen, joka on helppo ja laihduttava. Ja kun ihmiset on erilaisia, niin mikään yksittäinen systeemi ei sovi sellaisenaan kaikille. Joten epäonnistumaan ovat tuomittuja ne, joille vain hoetaan "syö vähemmän, liiku enemmän" ja "nyt rasvat minimiin, sitten syöt tätä lihaa/kalaa/kanaa, kasviksia ja peruna/riisi/pasta/puuro/leipä" ja jotka perustyypiltään vain sattuvat olemaan sellaisia, että tuo ei toimi heillä. Minä olen sellainen. Kunnon laihtuminen alkoi vasta siinä vaiheessa, kun aloin tekemään kaiken täysin päinvastoin kuin yleiset suositukset ja yleinen luulo terveellisestä ruokavaliosta on.

Laihdutuksesta yleisesti viisaimmat lauseet ja oivallukset  yleistasolla olen lukenut Patrik Borgin kirjasta Rentoa painonhallintaa. (yksityiskohtaisella tasolla ei ole Andreas Eenfeldtin Ruokavallankumouksen voittanutta) Tässä muutamia Borgin oivalluksia:

- älä laihduta tavalla, joka nakertaa hyvinvointiasi, koska silloin et laihdu pysyvästi (toisin sanottuna, teetpä mitä vain, mitä et jaksa loppuelämääsi, se on väärä tapa)

- ruuan mausta ei tingitä ("mitä järkeä on syödä terveellisesti mutta mauttomasti - fiilis ei taatusti siitä parane". Tää on niin tosi!)

- laita siihen salaattiin vaikka pekonia, kunhan syöt salaattia

- napostelu kerran viikossa on liian vähän. Se on asketismia ja tylsää.

- vain sellainen liikunta laihduttaa jota tehdään - ja vain sellaista liikuntaa tehdään, joka tuntuu hyvältä. (tää oli aikanaan tosi hyvä oivallus. Kirjassa käytiin tätä läpi esimerkin kautta. "kumpi laihduttaa enemmän, juoksu vai pentangin pelaaminen? Jälkimmäinen jos rakastat sitä.")

- laihduttajan ei kannata liikkua laihtuakseen. Paremman fiiliksen vuoksi kannattaa liikkua.

- "äärimmäisen hyvä ja suositeltava lähtökohta elintapamuutoksen pohtimiseen on miettiä realistisesti ilman hehkutusta kunkin päätöksen ja muutoksen kohdalla jaksanko tehdä tätä ainakin seuraavat kaksi vuotta. Jos vastaus on ei, on muutos syytä jättää sellaisenaan tekemättä ja miettiä, kuinka muutoksen voisi toteuttaa siten, että vastaus olisi kyllä. Tämä perustuu siihen, että jos laihdutuksessa on nyt joitakin elementtejä, joista myöhemmin luovut, painosi tulee nousemaan sen verran kuin ne elintavat ovat sinua laihduttaneet. Sellainen elämäntaamuutos on painon kannalta turha, joka ei ole pysyvä."

Mun ohjelman tehnyt ehkä vetää tässä vaiheessa syvään henkeä ja miettii "mitä minä juuri luin", mutta loppujen lopuksi, ei puhdas karppaus ihan hirveän kaukana tästä ruokavaliosta ole. Erot ovat lähinnä ruokailukertojen määrässä ja makroravinteiden määrissä. Karppaus on lyhyesti kuvattuna rasvaiset liha/kala/kana/maitotuotteet + kasviksia. Syöntikertojen määrä per päivä 3. Tää tämän hetkinen ruokavalioni puolestaan on lyhyesti kuvattuna vähärasvainen liha/kala/kana/maitotuotteet + kasviksia + peruna/riisi/pasta. Syöntikertojen määrä per päivä 5. Eli käytännössä loppujen lopuksi erot ovat aika pienet, kun vertaa siihen, että jotkut vetelee niitä maustettuja jugurtteja, leipää päällisineen, eineksiä jne.

Tämän viikon ruokailut:

Maanantai (illasta alkaen työmatkalla)

- smoothie

- lihapullia, lohkoperunoita + salaatti

- proteiinipatukka + pähkinöitä

- kiinalaisessa ravintolassa riisiä + kastiketta jossa oli kanaa ja kasviksia 

- ei iltapalaa, koska piti tehdä töitä emmekä ehtineet käydä kaupassa

Tiistai (työmatkalla iltaan asti)

- munakas, jossa välissä metwurstia, juustoa ja kirsikkatomaatteja (tätä oli kaverilla tarjolla)

- Chicken fajita-salaatti Hyvinkään subwayssa

- proteiinipatukka + pähkinöitä

- rahkaa + marjoja

Keskiviikko

- smoothie

- lihapullia, lohkoperunoita + salaatti

- proteiinijuoma + pähkinöitä

- (päivällinen jäi väliin, koska olin töissä niin pitkään, että kerkesin käydä kotona vain heittämässä työlaukun ennen kuin menin illanviettoon, jossa join kivennäisvettä sitruunalla)

- rahkaa + marjoja

Torstai:

- smoothie

- proteiinijuma + pähkinöitä (toisen kaupungin käriksen asianajajien huoneessa)

- subwayn salaatti (oli niin kiire laatia yksi haastehakemus, ettei ollut aikaa mennä kotiin värkkäämään normiruokaa)

- rahkaa + marjoja (meni taas niin myöhään, että ei siinä ollut enää mitään järkeä syödä sekä päivällistä että iltapalaa)

Perjantai:

- smoothie 

- proteiinijuoma + pähkinöitä (linja-autolaiturilla odottamassa bussia)

-  30 cm chicken fajita-subi (kun raahustin lopen kuolleena väsymyksestä ja tuhannen nälkäisenä oikeudenkäynnistä siinä iltakasilta. Myönnän että tämä oli sellainen tunnesyöminen laatua "äkkiä tänne jotain hyvää, mua vituttaa")

Lauantai (syntymäpäiväni, teoriassa tämä oli ensimmäinen "syö miten haluat päivä")

- marjoja + rahkaa (koska banaanit oli loppu, en tehnyt smoothieta)

- paikallisessa ravintolassa (vähän amarillon tyylinen) hamppari ranskalaisilla ja juomana pepsi

- illalla leffan kanssa 250 g irtokarkkeja

Sunnuntai:

- marjoja + rahkaa

- lihapullia, lohkoperunoita, salaattia

- proteiinijuoma + pähkinöitä

- iltapala (koska eilen en tehnyt mitään, tänään on niin kiire, etten tasan ehdi syömään päivällistä)

Liikunnat:

aamulenkit lauantaina ja sunnuntaina. 

Sellaista. Ensi viikolla yritän noudattaa ohjelmaani säntillisemmin. Kiireen pitäisi helpottaa, mutta haasteina edessä tiistaina Lakimiesliiton roadshow ja perjantaina työpaikan "varaslähtöpikkujoulut". 

Päivät 24-29 (part 2) Valintojen maailma

Hei,

täällä on nyt kevyttä ja ei niin kevyttä henkistä ja fyysistä hajoamista meneillään. Eikä edes liity ruokaan tai tähän projektiin! Fyysisesti hajoaa tietokone ja sen seurauksena hajottaa henkisesti. Oikein kunnon kehäpäätelmä hajoaminen käynnissä. 

 Ongelma numero 1 tietokoneen kanssa: tila loppuu -> kone toimii tosi nahkeasti -> päivityksiä ei voi asentaa -> oikeastaan mikään ei toimi hyvin

Ai mikä on kehäpäätelmä hajoaminen? No tällaista:

1. Tietokone on hajoamisen partaalla. -> hajottaa henkisesti.

2. Uuden ostamiseen ei ole vielä tarpeeksi rahaa säästössä -> tämäkin harmittaa ja aiheuttaa huolta, että pamahtaako tämä lopullisesti, ennen kuin kerkeän säästää tarpeeksi

3. Tarpeeksi rahaa ei ole säästössä, koska olen elänyt niin kauan kädestä suuhun, käytännössä 400 euron käyttörahoilla jo vuodesta 2008 lähtien -> tämä ärsyttää muutenkin säännöllisesti. Jotkut toiset vaan on saanut paremmin kesätöitä, jotkut saaneet valmistuttuaan parempaa palkkaa jne. 

4. Käyttövarani ovat näin pienet, koska ensin olin vuosikausia opiskelija, sitten hetken työtön ja nyt jo pidemmän aikaa työssä orjapalkalla. -> välillä tulee tosi hyväksikäytetty olo ja sekös ärsyttää

5. Mutta orjapalkalla on oltava töissä kunnes on niin paljon kokemusta, että pystyy hakemaan toista työpaikkaa -> siltä ärsyttää, koska tuntuu, että olen lähipiirini ainut orjapalkalla töissä oleva. Käräjänotaariystäväni saavat sen about 2200 brutto, mutta kaikilla muilla on yli 4000 euron kuukausipalkat.

6. Kaikesta tästä seuraa sellainen jatkuva ärsyttäminen mitä tulee rahan määrään ja toiseksi se kamala pelko, minkä kanssa joutuu elämään. Että mikään ei saa mennä rikki, koska minkään muun kuin ruuan ostamiseen ei ole varaa. Mitään ei saa säästöön, koska kaikki menee laskujen maksamiseen ja ruokaan. Taloudellista turvallisuuden tunnetta ei ole ollut vuosikausiin ja on ihan normaalia, että rahantulopäivää (oli se sitten ollut jonkin tuen saamispäivä tai palkkapäivä) edeltävänä päivänä tilillä on 5 euroa.

7. Ja sitten kun joku hajoaa. Niin kuin nyt tietokone, joka on yksi sellaisista vempeleistä, joka nykymaailmassa vain täytyy olla. Niin sitten on henkinen helvetti irti. Silloin ärsyttää kaikki tämän listan kohdat. Ja tämä on kehäpäätelmä hajoamista. 

Ongelma numero 2: ilmeisesti myös muuntaja hajosi?

 (tähän väliin välihuomautus, että juurikin tästä rahanpuute syystä myös mun laihdukselle toimivin motivaatio on aina mahtua omiin vaatteisiini. Koska uusiin ei ole varaa. Nimimerkillä tänäänkin aamulenkillä tuulitakissa, joka on ostettu vuonna 2004.)

Ja sitten päästäänkin siihen, että tämä on valintojen maailma. Olisin voinut käydä peruskoulun jälkeen jonkin koulun, mistä valmistuu ammattiin, enkä mennä lukioon ja sen jälkeen yliopistoon. Olisin voinut olla jatkamatta nykyisessä työssäni, kun määräaikaisuus päättyi ja hypätä työttömäksi. Ehkä olisin tällä hetkellä toisessa työssä, jossa olisi alalleni normaalipalkka. Mutta kun mä olin pelkuri. Mitä työllistymiseen tulee, mä olen aina ollut pelkuri. Olen nähnyt vierestä sen, että joskus sä et kovista yrityksistä huolimatta saa vuosikausiin työpaikkaa ja sitten se peli onkin käytännössä jo menetetty. Ja mitään muuta mä en pelkää niin paljon kuin sitä. Tiedän että työttömyys tarpeeksi kauan kestettyään aiheuttaa sen, että sä et enää koskaan työllisty, et vaikka tekisit mitä. Valinta ei enää ole sinun. Ei voi enää olla oman onnensa seppä. 

Suunnilleen tän verran olisi kriittistä kaventua, jotta kaikki takit mahtuis päälle mukavasti. Ja minä kun joskus silloin murehdin, että tämä ihana takki on jäämässä isoksi...

Joten mä opiskelin itselleni alan, jonka ajattelin työllistävän minut. Olin käsityksessä, että jos työttömyysprosentti on jotain 2% luokkaa, niin minäkin löytäisin paikkani. Mutta se ei ollutkaan ollenkaan niin helppoa. Totta puhuakseni mulla oli myös ruusuisempi kuva tulotasostani. Jotenkin pysäyttävää, että aina kun jossain luetellaan kovapalkkaisia ammatteja, voit varmuudella löytää juristit sieltä. Ja silti mun kaveri sanoi mulle, että hän tienasi varastotyöntekijänä enemmän kuin minä juristina. Että siinä tilanteessa minä olen. Mutta kun minä tiedän sen, että alku on kaikki kaikessa, niin tässä ollaan. 

Kyllä sen kiinni saa kurottua, mutta se on sitten eri asia, että kuinka hyvältä se näyttää tai tuntuu. Mutta ei auta, säät viileni niin paljon, että takkia on käytettävä, mahtui siihen tai ei.

Vaikka palkka on surkea, niin ammattikokemuksen kannalta mun nykyinen työ on loistava. Tässä tulee niin vankkaa kokemusta niin monellta oikeudenalalta että aikansa tätä tehtyään ei tarvitse enää katsella "alalletulotyöpaikkoja", joita meidän alalla muuten ei juurikaan ole, vaan voi luottavaisin mielin hakea niitä paikkoja, jotka edellyttävät "vähintään 1-2 vuoden työkokemusta tai asianajokokemusta", joita onkin sitten jo huomattavasti enemmän. Joten summa summarum, mitä mä tässä valitan? Tämä oli mun oma valinta. Kestää kurjuutta nyt siinä toivossa, että tämä avaisi mulle tulevaisuudessa ovia. Vähän samaan tapaan kuin se käräjäoikeuteen tehty ilmainen 3 kk harjoittelu avasi mulle oven tähän työpaikkaan. Varmaan aika moni olisi valinnut olla menemättä ilmaiseksi töihin. Varmaan aika moni olisi lähtenyt tästä työstä määräaikaisuuden päättyessä. Eikä sitä kukaan voi tietää, mistä he löytävät itsensä. Ehkä joku pääsee eteenpäin ilman suhteita tai onnistuu löytämään työpaikan josta maksetaan. Mä en vaan koskaan uskaltanut katsoa sitä korttia. Koska vaikka tilanteeni onkin tietyllä tapaa surkea ja kaikki kaverini sanovat minulle koko ajan, että hei lähde pois, ei kukaan voi tuota työtä tehdä tuollaisella palkalla, niin ainakin mulla on työ ja kokoajan karttuva ammatillinen kokemus. 

Tämän viikon ruuat ovat näyttäneet pitkälti tältä. Lihapullat itsetehtyjä. Rasvaa 0% koska kaikki neste jäi valmistusvaiheessa uunipellille.

Mutta silloin kun tulee tällaisia hetkiä elämässä, että tilanne vaikuttaa tosi ikävältä just sen takia, että sitä samperin rahaa ei ole, niin silloin mä aina manaan näitä valintojani. Ehkä mullakin olisi riittänyt harjoittelemalla aivot vaikkapa insinööriksi. Kyllä minäkin kauan sitten sain matemaattisista aineista kymppejä. Ehkä mun elämä olisi ollut tosi erilaista.  Ehkä mä olisin voinut mennä kirjanpitäjäksi tai tilintarkastajaksi ja olisin nyt erilaisessa kohdassa. Yksi mun entinen vartiolainen meni peruskoulusta kauppikseen, luki pääaineena taloushallinnon ja on jo vuosia ollut kirjanpitäjä ihan mukavalla palkalla. Mutta minä oon tässä ja nyt pitäis jostain löytää kärsivällisyys kulkea tällä valitsemallani tiellä sinne asti, että polku helpottuisi. 

Lounaiden kohdalla oon tehnyt niin, että oon sekoittanut ja syönyt salaatin suoraan tuosta kiposta sillä välin, kun lihapullat ja lohkoperunat on uunissa lämpenemässä. Salaatin sekaan olen sotkenut joka kerta oliiviöljyä, sitruunan mehua ja mustapippuria. Se on ihan toimiva kombinaatio.

Olen minä urani eteen muutakin tehnyt kuin vain tinkinyt rahasta. Toinen on, että olen muuttanut sen takia todella paljon. Ensin opiskelemaan, sitten harjoittelun perässä takaisin kotikaupunkiini, sitten työn perässä toiseen, kolmanteen ja neljänteenkin kaupunkiin, jossa olen tällä hetkellä. Ja jos tarve vaatii, niin mä lähden tästäkin taas muualle viran perässä. Ja sitten elän X vuotta siirtolaiselämää seuraten virkoja ties minne. Ja sekin on yksi positiivisimmasta näkymistä. Pahin näkymä tietenkin on, että en pääse tästä mihinkään vaikka itselleni kovasti uskottelenkin, että tunnelin päässä ehkä voisi olla valoa. Jos oikein tarkasti katsoisi. Kaukoputkella. 

Yksi ilta kokeilin paistaa seuraksi parsakaalia ja sipulia. Se oli kyllä aika melkoisen makuista :D

On tässä kuitenkin nyt sekin pointti, että mun on pakko oppia säästämään. Vaikka se olisi vain 5-10 euroa kuussa, mun on pakko oppia laittamaan rahaa sivuun. Aina sanotaan, että ei ne isot tulot, vaan pienet menot. Ja se on ihan totta. Olen parhaani mukaan yrittänytkin. En osta vaatteita, en käy kampaajalla, ei ole kiinteää nettiliittymää, ei salijäsenyyttä, ei autoa, en käy baareissa, ravintoloissa, kahviloissa, elokuvissa tms. Parhaimmillaan viikon ruokaostokset saa 30 eurolla, jos syö eineksiä. Mutta silti olen onnistunut unohtamaan tästä kuviosta säästämisen, pienenkin sellaisen, merkityksen. Koska se, että selviät laskuistasi etkä kuole nälkään, riittää vain niin kauan, kuin mikään ei mene hajalle. 

Tuo raejuuston sekoittaminen salaattiin toimi kans ihan hyvin.

Ja valitettavasti tämä maailma tuntuu nykyään toimivan siten, että kaikki menee ennemmin tai myöhemmin hajalle. Tämä nyt hajoamaisillaan oleva tietokone on 7 vuotta vanha. Pyykinpesukoneeni on myös 7 vuotta vanha. Sekin voi poksahtaa. Siksi pitäisi olla jokin hätävaratili "koske vain jos jokin omaisuutesi hajoaa". Minulla on nyt sellainen ja ensimmäinen missio on tuo tietokone. Kun se asia saadaan kuntoon, on sinne pakko laittaa jatkossakin rahaa sivuun elämän yllätyksiä varten. En tajua miten en ole oppinut tätä aiemmin. Sillä menihän mulla viime vuonna se sänkykin rikki. Siitä olisi voinut oppia.

Loppuun vielä ruoka- ja liikuntapäiväkirjat:

Tiistai:

- aamupala: smoothie

- lounas: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- välipala: proteiinijuoma, pähkinöitä, luumu

- päivällinen: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- iltapala: marjoja, rahkaa, 2 tl proteiinijauhetta

Keskiviikko:

- aamupala: smoothie

- lounas: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- välipala: proteiinijuoma, pähkinöitä, luumu

- päivällinen: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- iltapala: marjoja, rahkaa, 2 tl proteiinijauhetta

Torstai:

- aamupala: smoothie

- lounas: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti, 5 palaa suklaata

- välipala: proteiinijuoma, pähkinöitä, luumu

- päivällinen: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- iltapala: marjoja, rahkaa, 2 tl proteiinijauhetta

Perjantai:

- aamupala: smoothie

- lounas: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- välipala: proteiinijuoma, pähkinöitä, luumu

- päivällinen: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- iltapala: marjoja, rahkaa, 2 tl proteiinijauhetta

Lauantai:

- aamupala: smoothie

- lounas: huijausateria: Hesburgerin kerrosateria. (oli aivan taivaallista)

- välipala: proteiinijuoma, pähkinöitä, luumu

- päivällinen: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- iltapala: marjoja, rahkaa, 2 tl proteiinijauhetta

Sunnuntai:

- aamupala: smoothie

(loput suunnitelmissa)

- lounas: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- välipala: proteiinijuoma, pähkinöitä, luumu

- päivällinen: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- iltapala: marjoja, rahkaa, 2 tl proteiinijauhetta

Oikei, oon syönyt tosi samanlaisesti, ainoastaan kasvikset on vähän vaihdelleet. Syy on se, että töissä on ollut niin kiireistä ja tuo lihapulla ja lohkoperuna kombo on vaan niin nopea ja helppo.

Liikunnat:

Keskiviikkona kahvakuulatreeni, lauantaina ja sunnuntaina 5 km aamulenkit. Tänään sunnuntaina vielä tarkoitus tehdä kuntopiiri.  

Päivät 21-23 (part 2) Tätä ruuan määrää ei usko örkkikään

Hei,

Ruokavalion noudattaminen menossa päivässä 3 ja voi herran jestas tätä ruuan määrää. Teki tiukkaa jo viikonloppuna, kun mutustelu jakautui tasaisemmin, mutta nyt kiireisenä työpäivänä se vasta homma onkin, ku töistä tullessa tilanne on, että vielä pitää syödä välipala, päivällinen ja iltapala. Puh. Ja voin kertoa, että ei oo nälkä. Kuulemma tässä mun ruokavaliossa on vaan 1600-1800 kaloria. Uskomatonta. Se on hirveä kasa ruokaa. 

Kanahärpäke tekovaiheessa, laskeskelin vihannesten määriä, että sain niitä yhtä paljon kuin kanaa.

Mun kroppa tietenkin kapinoi nyt tätä vastaan. Tälle viikolle oli tulossa pudotusta sellaiset puoli kiloa, mutta se otti sitten takapakkia, että kiikun sitten edelleen siinä -2 kilossa. No katastelemme miten tämä tästä jatkuupi. Tällä hetkellä tuntuu, että jos tämä ruokavalio alkaa toimia, niin se varmaan perustuu siihen, että sä alat inhota syömistä ja ruokaa, koska sitä tulee ihan liikaa :D Ei kyllä tulisi mieleenkään syödä herkkuja, kun tekee tiukkaa syödä ohjelman mukaisetkaan ruuat. Muutenkin oon yllättynyt, miten hyvin mä oon pärjännyt herkkujen suhteen. Vaikka tätä ruokavaliota täydellä yrityksellä on takana nyt vasta 3 päivää, niin ehkä se sitten on se välipala, joka on tehnyt eroa. Kun se välipala on ollut kuvioissa mukana jo pari viikkoa. 

 

 Kanahärpäke valmis. Siellä alla on ihan liian iso kasa riisiä. Yök. Se oli kuivaa härpäkkeestä huolimatta. Jos ihmettelette kasvisten määrää, niin itse härpäkkeestä on siis jo puolet kasviksia.

Liikunnassa jäin taas yhtä aamulenkkiä vajaaksi. Tällä viikolla en aio jäädä, tämähän on virallisesti ensimmäinen viikko kahdeksasta viikosta ja tarkoitus on yrittää noudattaa ohjelmaa mahdollisimman tarkasti. Edellisen postauksen kirjoitusvirheen sijasta ohje olisi siis 80% pyrkiä noudattamaan. Uskon, että se onnistuupi. Ja pakko mainita, että kuntopiiri oli jo eilen paljon siedettävämpi. Ei pyörryttänyt läheskään yhtä paljon, enkä ollut ihan niin kipeä tänään. 

 

 Aamupala näistä aineksista (vihreessä purkissa marjoja) ja wrum wrum. Huomaa muuten, miten helpolla ruokapäiväkirjasta meinaa jäädä aineita. Oon pannut sekaan siis myös ihan pikkutilkan maitoa.

Ruuasta vielä todettakoon, että tää on hieman työläämpää aikaisempaan verrattuna sikäli, että nyt kaikki on pakko valmistaa itse ja vielä punnita. Mutta kierrän parhaani mukaan ongelmaa valmistamalla kerralla satsin, ettei tarttis päivittäin punnita kuin ne vihannekset. Esimerkiksi seuraaville päiville värkkäsin lihapullia ja lohkoperunoita. Kun ottaa huomioon, mitkä määrät meni valmistukseen (800 g jauhelihaa ja 520 g perunaa), niin lopputulos on, että yhden aterian koko on 2 lihapullaa ja 6 lohkoperunaa. Plus raejuusto ja vihannekset.

 

 Törkeä ruokamäärä näkyy myös jääkaapissa. Se on täysi. 

Lauantai:

- aamupala: smoothie (rahkapurkki, marjoja, puolikas banaani), aamupillerit (d-, b- ja omega3)

- lounas: riisiä 30 g, kanahärpäkettä (kana, sipuli, paprika, chili), 30 g raejuusto, 100 g edestä tomaattia ja salaattia

- välipala: proteiinijuoma, luumu, 15 g pähkinöitä

- päivällinen: sama kuin lounas

- iltapala: rahkaa, heraproteiinijauhetta, iltapillerit (omega3, magnesiumsitraatti)

Sunnuntai:

- aamupala: smoothie (rahkapurkki, marjoja, puolikas banaani, soijalesitiiniä 1 rkl, psylliumkuitua 1 tl, vettä), aamupillerit

- lounas: sama riisi + kanahärpäke + kasvikset + raejuusto ku lauantaina

- välipala: proteiinijuoma, luumu, 15 g pähkinöitä

- päivällinen: riisi + kanahärpäke + kasvikset + raejuusto

- iltapala: rahkaa, heraproteiinijauhetta, iltapillerit

Maanantai:

- (8.30) aamupala: smoothie (yllä kuvattu sisältö. Tää on mun uusi vakioaamupala), aamupillerit (d-, b-, omega3)

- ( 13.30) lounas: riisi + kanahärpäke + raejuustoa + porkkana 

- (17.30) välipala: proteiinijuoma, luumu, 15 g pähkinöitä

- (20.00) päivällinen: riisi + kanahärpäke + raejuustoa + porkkana

- (24.00?) iltapala: marjoja, rahkaa, iltapillerit (omega-3, magnesiumsitraatti)

Liikunnat:

- lauantai: 5 km aamulenkki

- sunnuntai: 5 km aamulenkki ja illalla lihaskuntoharjoitus

Päivät 16-20 (part 2) Ruokahankintoja ja pohdiskeluja

Hei,

no niin, nyt ollaan lähtöviivoilla. Palkkapäivä oli tänään ja huomisesta alkaen pyrin noudattamaan minulle tehtyä ohjelmaa myös ruokavalion osalta. Sainkin sopivasti syötyä jääkaapin aika tyhjäksi, joten siellä ei ole enää mitään ohjelmaan sopimatonta mikä "pitäisi syödä pois". Tänään kävin illasta hakemassa jääkaappiin sitten uutta ohjelman mukaista sisältöä. 

Pakastimeen pikavauhdilla siirtyneitä marjoja lukuunottamatta tässä on ruokaostoksia. Aika hyvä suoritus ilman listaa sikäli, että ainut kauppaan unohtunut asia on tumma riisi. Mutta tiikerillä on vaikeuksia päästä raidoistaan. En oo tottunut kävelemään sinne päinkään missä riisi on, niin ei sitten muistunut. Paljon helpompi pysähtyä HeVillä ja liha- ja maitohyllyllä. 

Vihanneksia pitäis syödä ohjelman mukaan 400 g päivässä, marjoja 200 g ja lisäksi 1 hedelmä. Kuten mun veli, vanhemmat ja ehkä jopa isovanhemmat tietää, mulla on vihannesongelma. Suurimman osan elämästäni olen vihannut vihanneksia ja se mitä syön, on vieläkin aika rajallista. Inhoan esimerkiksi sydänjuuria myöten tomaattia, kurkkua, kukkakaalia ja punajuurta. Ja voitte kuvitella, että varsinkin tomaatti ja kurkku on sellaiset, että jos joku yrittää sulle törkätä vihanneksia, niin jompikumpi tai molemmat ovat todennäköisesti listalla. Tomaatti on niistä mulle kuitenkin helpoiin rasti, joten sitä löytyy nyt tuostakin. Ainoa vihannes, josta oikeasti pidän on sipuli. Lisäksi ostin neutraalilta vyöhykkeeltä jäävuorisalaattia, ruukkusalaattia, paprikaa, porkkanoita, parsakaalia ja uutena kokeiluna on chilipippuri. 

Mun pelastajat! Mä olin etukäteen ihan paniikissa, että apua, pitääkö mun nyt alkaa syödä täysin mautonta ruokaa? Kun ei saa käyttää mitään mulle tuttuja puolivalmisteita, juustoja eikä muutakaan sellaista. Mutta haa, sain ohjeeksi että salsaa saa syödä kohtuudella, jos siinä ei oo sokeria. Ja tuossa mun lempparissa ei oo! Hiilareita saman verran ku rahkassa ja ainesosalistassa ei ollut sokeria! Mustapippurista, sitruunamehusta ja oliiviöljystä pitäis taikoa salaatinkastike ja sitten otin tuohon testaukseen cajunmaustetta ja Garam masalaa. Tsekkasin ainesosalista ja siellä ei ollut suolaa, joten nämä on sallittuja. Näillä olis tarkoitus tehdä lähinnä riisistä syötävää. Perunaan ja pastaan en aio koskea. Kuivat ne, hyi! Kuiva riisikin on tosi hyi, mutta maustettu riisi menee vähän helpommin. 

Hedelmävyöhykkeeltä luvassa vaihtelun vuoksi luumuja ja banaania. Omenoita on siis tullut tuossa viime aikona syötyä sen verran, että siksi ei tälle viikolle niitä. Mun pitäis noudattaa ohjelmaa noin 20%:sesti. Luulen, että yksi osa sitä on, että rupea tökkäämään aamusmoothieen puolikkaan banaanin. On nimittäin hirmutärkeää, että homma on miellyttävää, että sitä jaksaa päivästä toiseen. Mun laihtuminen ei voi olla kiinni puolikkaasta banaanista :D 

Sallitut maitotuotteet on suunnilleen tässä. Rasvaton maito, maitorahka ja raejuusto. Onneksi tää ei oo mulle ongelma. Maitorahka ei maultaan juuri eroa turkkilaisesta jugurtista, rasvatonta maitoa olen käyttänyt niin kauan, että pidän siitä eniten. Karpatessa olikin kamalia vaikeuksia käyttää täysmaitoa, lopputuloksella, että en yleensä edes käyttänyt maitoa. Raejuusto on ihan siedettävää kunhan se on tuota valion perusraejuustoa. Olen kerran maistanut jotain arkiraejuustoa ja se oli ihan hirveää. 

Oliiviöljy on mulle kohtuu uusi tuttavuus. Saapa nähdä miten opin sitä käyttämään. Juomapuolella ajattelin tällä kertaa hemmotella itseäni maustetulla kivennäisvedellä. Jos mä oikein olen käsittänyt, niin mä saan juoda vain vettä, kivennäisvettä ja maustamatonta teetä. Tai siis saisin juoda kahviakin, mutta minä olen teenjuoja. Tässäkin taas on tosi hyvä juttu, että en mä normaalistikaan juo mitään muuta ja teenikin olen juonut makeuttamattomana jo kolmen vuoden ajan. Aiemmin olen käyttänyt alkoholia harvakseltaan, ehkä kerran kolmessa viikossa. Joten nyt ei pitäis hirveän paha rasti olla ilman 8 viikkoa. Tosin selittelyjä on kyllä luvassa, kun on 7.10. Lakimiesliiton 70-vuotisjuhlat Casinolla ja 10.10. firman "varaslähtöpikkujoulut" jotka etukäteen tiedän tosi kosteiksi. Ou jee, tulee kyllä tuskaa selittää kaupungin jokaikiselle juristille, miksi mä nyt en vaan juo alkoholia. Oon aiemminkin ollut tosi pitkiä aikoja juomatta ja kokemus on, että se on aina kaikille muille tosi paljon isompi ongelma kuin mulle. 

Etukäteen multa löytyi kaapista jo nämä. Eli heraproteiinijauhetta ja pähkinöitä, koska aloin lisäämään välipaloja ruokavaliooni tuossa vähän vajaa 2 viikkoa sitten. Tuo suklaanmakuinen on toimiva välipalaeväs töihin. Se on ihan hyvää jopa reseptillä "lisää vain vesi". Mansikanmakuinen puolestaan toimii tosi hyvin rahkan kanssa. Ja cashew-pähkinöistäkin mä onneksi pidän. Pähkinähakkeli-äitini, voisitko kuvitella, että niitä saa syödä päivässä noin 13 kappaletta? :D Onneksi mä en itse ole pähkinähakkeli joten ei tuota ongelmaa jättää niitä siihen 13 kappeleeseen, mitkä aina aamuisin lastaan töihin mukaan pähkinärasiaan. Muuten pähkinät on kaapissa piilossa poissa silmistä, poissa mielestä. 

Myös purkista pitää vedellä. Ohjelmassa on mainittu magnesium-sitraatti ja omega-3 sekä monivitamiini. No viimeistä mulla ei ole, mutta vetelen d-vitamiinia ja b-vitamiinia. Tämän sarjan pitäis vielä täydentyä psylliumsiemenkuidulla ja soijalesitiinillä, jos mä löydän niitä huomenna Lappeenrannasta. Kuulemma jostain punnitse&säästä-liikkeestä saisi, mutta se on Viipurinportin abc:llä. Minkä havaitsin tänään poliisin kyydissä istuessani sijaitsevan moottoritien varrella ties kuinka kaukana keskustasta. En oo pyöräilemässä sinne :D Prisman lähellä on joku luontaistuotekauppa, jos sieltä ei löydy, niin pitää katsoa, jos netistä tilaamalla löytäis.

Ja kuten etukäteen aivan oikein pelkäsinkin. Tämä tulee maksamaan! Palkkapäivänä pystyi menemään kauppaan ja ostamaan ihan mitä vaan katsomatta yhtään hintoja. Ja lopputulos oli 75 euroa. Kun laskin tuosta pois sellaiset, mitä ei joka kerta tartte ostaa, jäljelle jäi senkin jälkeen 39 euroa. Ja tuossa ei edes ollut viikon ruokaostokset. Mun tarttee vielä hakea se riisi, ostaa arkipäivien rahkat ja lisäksi arkipäivien liha/kala/kana-osasto. Rahkaa alkaa menemään 2 purkkia päivässä. Eli 14 rahkaa viikossa. Pelkästään ne tulevat maksamaan 11 euroa viikossa. 

Puhumattakaan sitten siitä, että noi proteiinijauheet maksavat. 1 pussi maksaa noin 20 euroa. En itseasiassa osaa sanoa kauanko sellainen kestää, koska en ole koskaan oikein kiinnittänyt asiaan huomiota. Ehkä 3-4 viikkoa? Tietenkin se tulee tasoittamaan, että herkkuihin ei nyt mene niin paljon rahaa. Käytännössä yhden kunnon mättökerran rahalla saa viikon rahkat. Mutta äkkiseltään arvioisin, että viikon ruokalaskut tulevat olemaan jotakuinkin 70 euron tietämillä ja tähän asti oon parhaimmillani selvinnyt jopa 30 eurolla. 

Mutta kyllä mun palkalla pitäis teoriassa olla mahdollista käyttää ruokaan rahaa 280 euroa kuussa. Yleensä mulle jää laskujen ja lainan lyhennysten jälkeen käyttörahaa kaikkeen elämiseen joku 400 euroa per kuukausi, joten siinä on jopa hieman liikkumisvaraa, jos mikään ei mene rikki eikä tapahdu mitään yllättävää.

Listasin aiemmin asioita, jotka tulevat muuttumaan. Ajattelin että voisin vielä listata pari mieleen tullutta asiaa, joiden takia tämä ruokavalio ei ehkä sittenkään ole minulle täysin mahdoton.

- en ole tähänkään asti juuri käyttänyt viljatuotteita, joten ilman leipää oleminen ei ole minulle ongelma

- edellisestä johtuen myöskään juustot ja leikkeleet eivät ole kuuluneet syömisiini -> ei ongelma

- alkoholinkäyttöni oli jo valmiiksi vähäistä -> ei ongelmia

- salaatinkastikkeita, sinappia tai ketsuppia en ole käyttänyt -> ei ongelmia

- jos maitoa pitää käyttää, käytän mieluiten rasvatonta -> ei ongelma

- pidän vedestä -> ei ongelma, ettei saa juoda mitään mehuja, limsoja tms.

- en käytä makeutusta teessä -> ei ongelma. Jollekin toiselle oikeasti voisi olla isokin ongelma.

- peruna, riisi, pasta ovat olleet jo kauan kokonaan pois ruokavaliostani -> ei ole hirveän iso ongelma ottaa riisiä takaisin. Voisin kuvitella, että jollekin toiselle olisi kova paikka vähentää näiden käyttöä. 

- pidän heraproteiinijauheesta tehtävästä juomasta ja rahkasekoituksesta -> ei ongelma

- turkkilaisesta jugurtista rahkaan siirtyminen -> ei ongelma, ei juuri makueroa. Mutta jos olis sellainen, joka on kitannut sokeroituja eli maustettuja jugurtteja, niin sitten vois olla kova homma tottua "ei-makeaan".

- on olemassa yksi pähkinä josta pidän -> sen pähkinän syöminen ei ole ongelma ja toisaalta mä pystyn olemaan vaikka siellä ois kaapissa usean sadan gramman pähkinäpussi. Niihin ei ole himoa. Jollakin toisella vois olla.

- loppujen lopuksi mulla on ihan siedettävästi rahaa käytössä -> ruuan hinnasta ei pitäisi tulla kompastuskivi. En tajua miten työtön tai opiskelija pystyis noudattamaan tätä ruokavaliota.

Eli jahka mä keksin, miten mä koostan päivän pääruuat, niin eiköhän tästä selvitä. Nyt viikonloppuna ajattelin kokeilla, josko kanasta, ripauksesta salsaa, sipulista ja chilistä saisi taiottua jotain sellaista, minkä kanssa riisin syöminen on inhimillistä :D

Loppuun vielä arjen ruokakuviot ja liikunnat. Näyttääpi siltä, että taas jäädään yhtä aamuaerobista vajaaksi ja liikuntojen pääpaino on viikonlopussa. Nii juu ja liikunnoista tulikin mieleen, että olin tosiaan ihan törkeän kipeä ihan keskiviikkoon asti siitä kuntopiiristä :D

Ruuat:

Maanantai:

- aamupala: 1 dl marjoja, 1 dl turkkilaista jugurttia

- lounas: 5 dl tomaattikeittoa, 120 g tuorejuustoa

- välipala: proteiinijuoma, 15 g pähkinöitä

- iltapala: rahkaa (tää on sitten aina se 250 g) + heraproteiinijauhetta

Tiistai:

- aamupala: 1 dl marjoja, 1 dl turkkilaista jugurttia

- lounas: 400g maksalaatikko

- välipala: proteiinijuoma, 15 g pähkinöitä

- iltapala: rahkaa heraproteiinijauheella, omena

Keskiviikko:

- aamupala: 1 dl marjoja, 1 dl turkkilaista jugurttia

- lounas: 5 dl tomaattikeittoa, 120 g tuorejuustoa

- välipala: proteiinijuoma, 15 g pähkinöitä

- iltapala: rahkaa heraproteiinijauheella, omena

Torstai:

- aamupala: 1 dl marjoja, 1 dl turkkilaista jugurttia

- lounas: 400 maksalaatikko

- välipala: proteiinijuoma, 15 g pähkinöitä

- iltapala: rahkaa heraproteiinijauheella, omena

Perjantai:

- aamupala: 1 dl marjoja, 1 dl turkkilaista jugurttia

- lounas: 30 chickenfajita subi (tämän viikon cheat meal)

- välipala: proteiinijuoma, 15 g pähkinöitä

- iltapala: rahkaa heraproteiinijauheella

Liikunnat:

- torstaina 40 min kahvakuulatreeni

Päivät 10-15 (part 2) Hulluviikko

Hei,

kuten nyt voi julkaisutahdistakin päätellä, takana on ihan hullu viikko. Tiistaista torstaihin oli sellaista, että aamulla töihin ja siitä sitten hässäkkää nukkumaanmenoon asti. Perjantaina olin jo niin kuollut, että vikisin työnantajalleni neljältä, että en millään enää jaksais, että josko vois jo lähteä kotiin. Lauantain löhösin, eli aamulenkkiä, pientä visiittiä kaupungilla ja paria puhelua lukuunottamatta en tehnyt mitään muuta kuin lukenut kirjaa ja nukkunut. Ja koska lauantai oli saamaton, niin sunnuntai näytti tältä:

Mutta jos vielä palataan taaksepäin tiistaihin. Mulla on siis ollut tällä viikolla suorastaan helvetillinen työtilanne. Se näkyi siten, että tiistaina könysin töistä viideltä kotiin, tein kahvakuulatreenin ja aloin sitten valmistautumaan torstain oikeudenkäyntiin. Olin valmis 23.00, minkä jälkeen suuntasin nukkumaan, koska aamulla suuntana oli Helsinki. 

Keskiviikkona oli aamulla sellainen junareissu, että ei sekunnin taukoa. Puhelin soi ihan liikaa ja räpelsin siinä kiireessä yhden asianomistajan vaatimuskirjelmän ennen Helsinkiin saapumista. Helsingissä iltaviiteen asti työhaastateltiin ihmisiä (oli muuten eka kerta elämässäni, kun minä työhaastattelen jotakuta toista! Mielenkiintoinen kokemus ja myötätunnon määrä jännittäjiä kohtaan oli ihan uskomaton). Sitten kipitin jalan mahdollisimman nopeasti toiselle puolelle keskustaa ja treffasin 4 ystävääni ravintolassa. Se olikin sitten tämän viikon virallinen "cheat-meal". Vaikka se oli pihviravintola, niin mä otin hampparin ranskalaisilla, ihan koska rakastan hamppareita yli kaiken ja saan niitä niin harvoin. Tuli myös juotua yksi kuohuviinilasillinen. Vielä kun sai :D Tämän viikon lauantaista nimittäin alkaa 8 viikon alkoholilakko. Oli kyllä tosi ihana ilta ja istuttiin siellä siihen asti, että mun juna lähti. Kotona olin noin 23.00 aikaan ja uni tuli kyllä ihan heti. 

Torstaina työpaniikki sen kuin jatkui. Aamusta tuntui ettei mitään kerkeä ja sitten oli oikeudenkäynti, jonka piti kestää 1 tunti ja se kestikin 3. Olin taas kerran onnellisesti siinä tilanteessa, että kello oli 17.00 ja saman päivänä pitäis tehdä vielä kolme kirjelmää, joiden deadline oli perjantai-aamu, koska perjantaina olisi taas niin kiire, etten niitä mitenkään ehtisi silloin tehdä. Yksi oli melkein valmis, mutta kahta en ollut vilkaissutkaan/edes aloittanut miettimään. Olisi tehnyt mieli itkeä! Mutta ei siinä, ei muutako vain töihin. Ja olin valmis 24.00! Jossain iltakymmeneltä ajattelin, että lähetän käräjäoikeuteen mailin "pitäkää tunkkinne, mulle riittää!" :D 

Perjantaina oli myös sikakiire, mutta se onneksi rajoittui vain välille 9-16.00, jolloin luovutin ja totesin, että ei vaan jaksa ja kun ei ihan välttämätön pakko oo enää perjantaille saada mitään valmiiksi, niin jatkan maanantaina. Viikonlopun jälkeen sitten taas oletettavasti jaksaisi painaa iltoja, jos tarve vaatii. 

No kuka haluaa arvata, mitä tällainen työläs ja ajoittain tuskanhikeä ja mahdottomiin aikatauluihin turhautumista aiheuttava viikko tekee mun treeni- ja syömisohjelmalle? Aivan oikein, ei mitään hyvää. Ensinnäkin liikunnat jäivät yhtä aamulenkkiä vajaiksi. Ainut paikka sille olisi ollut perjantai-aamu, mutta kolmen 9-23/24 päivän jälkeen en edes harkinnut nukkuvani 6 tunnin unia ja lähteväni aamulenkille ennen töihin menoa. Ja entäs syömiset? No eihän niille mitään aikaa ollut! Helsinkiin en edes lähtenyt raahaamaan pähkinärasiaa ja proteiinijuomatörppöä, koska kannettavaa oli muutenkin niin törkeän paljon. Ja koska ei sinne mitään omia eväitä voinut ottaa, tarkoitti se, että söin sinä päivänä kahdesti ulkona. Tosin ensimmäisen ateriani yritin kasata mahdollisimman lähelle ohjeitani. 

Torstai oli helvetillinen. Mä oikeasti juoksin kotiin, lämmitin keiton ja söin sen niin nopeasti kuin pystyin nielemään ja juoksin takaisin töihin. Sitten mä juoksin käräjäoikeuteen. Käräjäoikeudesta mä kyllä kävelin pois, mutta koska tuskakiireessä väsäsin kolmea kirjelmää, havahduin puolelta öihin siihen, että unohdin muuten syödä. 

Ja perjantai oli romahdus. Fresita-kuohuviinipullon osalta se oli etukäteen päätetty, mutta ei 150 g sipsien, 1 dipin ja 100 g Geisha-levyn osalta. No niin siinä, se on sanottu. Paheksuvia katseita otetaan vastaan. Tää oli hyvä muistutus siitä, että niin kauan kuin on tasaista, mä kyllä pärjään mutta sitten kun tulee jotain, mikä aiheuttaa tunnekuohua/muuta mielentilaa johonkin suuntaan, niin mä tartun tosi helposti herkkuihin. Tuollaisen "sinkoile tuskassa, kiireessä ja paniikissa joka paikkaan ja taistele kelloa vastaan"-viikon jälkeen musta ei vaan ollut mitään ihanampaa, kuin ensin nukkua töiden jälkeen päikkärit, sitten hakea herkut ja katsella Gossip Girlin 1. tuotantokautta. Se on sellaista teinihömppää, hyvää vastapainoa mun työlle.

Jos joku nyt ihmettelee tuota Fresitaa, niin hommasin sen siis viikonlopuksi ja join sen käytännössä perjantai-illan ja lauantai-illan aikana. Mulla on tehnyt sitä mieli jo viikkokausia, mutta en oo saanut aikaiseksi raahautua alkoon. Ja koska viikolla ei voi juoda ja tulevana lauantaina alkaa se 8 viikon lakko alkoholin osalta, niin halusin tänä viikonloppuna nautiskella tuolla, että pärjään sitten ilman. Vähän niinku Jutta Gustafsberg jossain ohjelmassaan söin Pandan lakupussin ennen dieettinsä alkamista, niin mä nyt sitten join Fresitaa. Ja syön muuten alkavalla viikolla lemppari-eineksiäni (maksalaatikkoa ja tomaattikeittoa) lounaiksi, koska kohta niitäkään ei saa syödä. Tää on kai sellainen henkinen valmistautuminen ohjelman noudattamiseen. 

Kuten tuosta ylläolevasta to do-listastani pystyittekin päättelemään, tein myös tänään ensimmäistä kertaa mun liikuntaohjelmassani olevan kuntopiirin. Meinasin kuolla. Tai jos en kuollut, niin huomenna ainakin oon kuollut, jos pitää käyttää käsiä, nousta sängystä, nousta tuolilta tai ylipäätään mitenkään liikkua :D Herran jeeti miten rankka. Syke oli about 180 (osaan arvioida tän, ku se olo oli sama, ku mikä mulla on kun juokseminen on vaikeata. Ensi kerralla tosin mittaan sykemittarilla puhtaasti mielenkiinnosta!) ja pari kertaa piti pitää ylimääräinen tauko, koska silmissä sumeni. Mun ongelma on vähän se, että mua rupeaa oikein rankassa treenissä helposti pyörryttämään. Muut oksentaa, mä pyörryn (tosi noloa ryhmäliikuntatunneilla!). Lääkärin mukaan sillä on jotain tekemistä "lähes anemiani" ja alhaisen verenpaineeni kanssa. No mutta aina kun tokenin, jatkoin vaan niin kauan kuin pystyin. Mikä ei muuten ollut paljon. Punnerruksia en näemmä saanut kuin 14 kerralla. Linkkuja oli ohjelmassa 20 ja mä sain 8. Kyykyt meni kevyesti, tukee mun teoriaa siitä, että vaikka minkälainen tauko, niin mun jalkalihakset on kovassa tikissä. Mutta kokonaisuutena mä oon virallisesti tuhannen rapakunnossa. Mutta eipä hätää, tästähän ei ole suunta kuin ylös. Tiedän tämän kokemuksesta. Sama juttu kuin juoksun kanssa. Mä aikoinaan aloitin sillä, että jaksoin juosta kilometrin. Sinnikkäällä 3-4 kertaa viikossa harjoittelulla mä pääsin lopulta siihen pisteeseen, että jaksoin juosta 15 kilometriä yhteen menoon. Eli nyt pitää vaan sinnikkäästi tehdä, kyllä ne määrät siitä nousee.

Ja vaikka itse treeni oli rankka ja yritin viedä itseäni sietokykyni äärirajalle (koska siellä se kehitys kuulemma tapahtuu), niin sen jälkeen oli kyllä uskomattoman hyvä olo. Jo ihan siinä lattialla vesitörpön kanssa istuessa. Ja vielä parempi kun otin jääkaapista jääkylmää vettä törppöön ja menin saunaan. Pitääkin ottaa tuo itselle porkkanaksi keskelle viikkoa. Jos tekee lihaskuntotreenin niin sitten saa mennä jäävesitörpön kanssa saunaan :D Toki tuo hyväolo itsessäänkin on hyvä kannustin. Muistan, että aikanaan jaksoin juoksemista sillä, että rakastin sen jälkeistä oloa. En itseasiassa tiedä, mihin se juokseminen jäi ja miksi? Nyt pitäis aloittaa taas käytännössä ihan alusta. Tämäkin on jännä juttu. Mä itseasiassa pidin juoksemisesta, vaikka se olikin aina kohtuullisen rankkaa. Mutta juokseminen on jotenkin sellainen juttu, että "kaikki ei siihen pysty". Salilla voi ähistä vaikka minkälaisena ja samaten kävellä. Mutta juosta ei pysty. En oo ikinä nähnyt kenenkään itseäni isomman juoksevan. Sen sijaan usein vastaantulevat juoksijat ovat hoikkia ja oletettavan hyväkuntoisia. Halusin kuulua siihen joukkoon ja siksi opettelin juoksemaan /kehitin itseäni siihen pisteeseen että se onnistui. 

Mutta nyt alkaa mennä jo jorinat niin pitkäksi, että parempi jättää tähän. Tämän viikon saldoksi jäi -400 g, koska oli noita syöpöttelyjä ja alkoholia. Kanitickeri pysyy paikoillaan, koska yritin viime viikolla laittaa sen -1,6 ja se vaan näytti -2 kg:tä ja nyt se tilanne on siis -2 kg. 

Syömiset:

Tiistai:

- aamupala: 1 dl marjoja, 1 dl turkkilaista jugurttia

- välipala: proteiinijuoma + 15 g pähkinöitä

- lounas: kana-fetasalaattia (sis. myös jäävuorisalaattia, paprikaa ja ananasta)

- iltapala: 250 g rahka heraproteiinijauheella (2 kukkurallista tl)

Keskiviikko:

- aamupala: 1 dl marjoja, 1 dl turkkilaista jugurttia

- lounas: seisovastapöydästä salaattia puolilautasta, 1 dl perunamuusia ja 1 dl karjalanpaistia (määrät on arvioita)

- päivällinen: ravintolassa hampurilainen ja ranskalaiset, 1 kuohuviinilasi, muuten jäävettä juomana

Torstai:

- aamupala: 1 dl marjoja, 1 dl turkkilaista jugurttia

- lounas: 5 dl tomaattikeittoa, 120 g tuorejuustoa

- välipala joka jäi iltapalaksi: proteiinijuoma, 15 g pähkinöitä ja 250 g rahka heraproteiinijauheella

Perjantai: 

- aamupala: 1 dl marjoja, 1 dl turkkilaista jugurttia

- lounas: 5 dl tomaattikeittoa, 120 g tuorejuustoa

- herkuttelu: 150 g sipsiä, 1 dippi, 100 g suklaata ja n. puoli pulloa Fresita-kuohuviiniä

Lauantai:

- aamupala: 1 dl marjoja, 1 dl turkkilaista jugurttia

- lounas: kana-fetasalaatti (sis. myös jäävuorisalaattia, paprikaa ja ananasta)

- iltapala: omena, 250 g rahka heraproteiinijauheella 

- herkuttelu: loput siitä Fresita-pullosta

Sunnuntai:

- aamupala: omena

- lounas: kana-fetasalaatti (sis. myös jäävuorisalaattia, paprikaa ja ananasta)

- iltapala: jaa kappas, oon muuten unohtanut syödä ku on ollut niin kiire tuon to do-listan kanssa. Ehkä otan vielä proteiinijuoman tai omenan, jos tuntuu siltä. 

Liikunnat:

- Tiistai: kahvakuulatreeni 40 min (dvd:n ohjeita seuraten)

- Lauantai: 5 km aamukävely tyhjällä mahalla 

- Sunnuntai: 5 km aamukävely tyhjällä mahalla ja illalla kuntopiiri ohjeiden mukaan (tai ainakin niin lähelle kuin pääsin)