Nyt tekisi mieli tehdä sellainen "kuvaoksennus"-postaus. Asiaa mulla on hyvin vähän sanottavana, mutta kuvia sitäkin enemmän, kun on tullut kuvattua tätä uutta asuntoa sekä lähiympäristöä. Mutta mutta, kerrotaanpa nyt jotakin. (huomautus, kun teksti on kirjoitettu: oli sitä asiaa sittenkin :D )

Raksilan prismaan (ja näin ollen myös Oulun rautatieasemalle) on autolla tietä pitkin matkaa tasan 4 km, mutta pyöräilin tänään kaupunkiin pyörätietä pitkin ja siinä meni aikaa noin 15-20 min. 10 minuuttia kotoa pyörällä veljen asunnolle, mikä on mahtavaa, koska veli on mun todennäköisin lenkkikaveri ainakin kävelylenkeille. Pyörätie on melkein koko matkan keskellä metsää ja siis sekin superviihtyisä ja just sellainen, että esim. mun äiti tykkäisi pyöräillä sitä pitkin, ku ei oo autoja mailla halmeilla. Oululla on ilmeisesti
maine pyöräilykaupunkina ja täytyy sanoa, että tuo pyörätie oli kuin pyöräteiden moottoritie. Se meni suoraan paikasta toiseen ja siihen liittyi sitten molemmilta puolilta paljon pikkuteitä. Eli tavallaan se menee kaupungin läpi ja eri asuntoalueilta on "liittymät" siihen. Autoista ei tarvitse välittää, joten matka etenee nopeasti.

Tää mun asuinalue on joko Maikkulaa tai Knuutilanrantaa. Tai sitten sekä että, jos Knuutilanranta kuuluu Maikkulaan. Tuossa noin 100 m päässä talosta on kyltti "Maikkula" ja mun postinumero on Maikkulan postinumero, mutta jos katsoo netissä karttaa, niin tässä melkein päällä lukee Knuutilanranta.

Lähellä on myös lämsänjärvi uimarantoineen ja siellä oli ainakin 50 ihmistä vielä nyt iltakasiltakin, kun juoksin siitä ohi. Jos näin hyvät säät jatkuvat, otan asiakseni käydä testaamassa kyseisen järven ennen töiden alkua. Luonnonvesistä lähellä on myös Oulujoki, se on tuossa tämän tien päässä, eli noin 150 metrin päässä. Sinnekin varmaan vois mennä uimaan, mutta se järvi on varmaan lämpimämpi.

Muutosta itsestään on sanottava, että huh huh, ei tee mieli heti tehdä uudestaan. Mulla meni Kokkolassa noin 7 tuntia laittaa kamat kasaan, sitten meni noin 40 minuuttia kummassakin päässä kantaa tavarat autoon ja eilen meni noin 15 tuntia saada suurin osa tavaroista paikoilleen. Hieman jäi vielä tälle päivällekin, mutta tänään mä en oo ollut yhtään niin tehokas kuin eilen.

En tähän nyt laita vielä kuvia olohuoneestani/tupakeittiöstä, ku se ei oo vielä valmis, mutta ohessa on noita kuvia tästä mun makuu/työhuoneesta. Tää on nyt sikäli hassu ratkaisu, että pienemmässä huoneessa on enemmän tavaraa ja käytännössä siis tän huoneen seiniä kiertää tavarat ja keskellä on sitten sellainen 2 m x 2 m tyhjä kohta.

Tää pienempi huonekin on kuitenkin aika jees, ku ottaa huomioon tavaramäärän. Siinä missä olohuoneen värit tulee olemaan valkoinen, vihreä ja turkoosi, on makuuhuoneen värit valkoinen, sininen ja pinkki. Makuuhuoneessa on yksi seinä vaalean sininen ja laitoin sille seinälle sängyn siksi, että seinää näkyisi mahdollisimman paljon.

Mitäs vielä... ikkunat ja parveke on suoraan pohjoiseen, mikä on hyvä kämpän lämpötilan kannalta kesäisin. Näin heinäkuussa tämä on ollut aika valoisa siitä huolimatta, että aurinko paistaa suoraan sisään vasta siinä 22-23 aikoihin ja sen älkeen. Mutta aika suuren osan vuotta aurinko todennäköisesti ei paista koskaan sisään. Siinä mielessä harmi, ettei kristallit pääse tekemään niitä sateenkaaria. Täytyy myös vähän tuumailla, mitä se tarkoittaa parvekkeelle laitettavien kasvien kannalta.

Tällä hetkellä käyttökokemus on, että aika hiljaista on. Vastapäisen talon (ainakin) parilla tyypillä on koirat, joten ne on haukkuneet silloin tällöin, ku ne on olleet pihoillansa, mutta muuten en ole kuullut muista asukkaista mitään elämisen ääniä ja tää on niin luksusta sen jälkeen, ku mulla oli Kokkolassa toisena seinänaapurina erittäin kovaääninen lapsiperhe, jonka lapset huusivat ja itkivät ihan hirveästi ja muutenkin melusivat. Ja toisena seinänaapurina oli sitten vanha mummo, joka puhui puhelimeen niin kovaa, että mä kuulin kaiken ja se myös katsoi uutisia niin kovalla, että mä kuulin nekin sanasta sanaan. Satunnainen koiran haukunta ja puiden lehtien havina on kuulkaas luksusta, jota osaa arvostaa tuollaisen kokemuksen jälkeen!

Lyhyesti todettakoon, että viikon saldoksi tuli + 300 grammaa, eikä se ole ihmekään, ku liikunnat jäi yhteen ainoaan kertaan ja lisäksi hiilareita tuli syötyä useampana päivänä. Mutta itse en ota tästä paineita tai paniikkia, palailen ruotuun niin ruokien kuin liikunnankin suhteen täällä Oulussa, niin kyllä se siitä taas etenee. Ja hiilarikilot on aina hiilarikiloja, ne saa parissa päivässä pois, kun syö karpin kannalta "normaalisti".
- aamupala: kinkkukiusausta (oli syötävä pois muuton alta)
- lounas: lohisalaatti äidillä
- iltapala: valkohomejuustoa, sirkusaakkosia (tää oli hiilarinapostelu nro 1)
Sunnuntai:
- aamupala: vadelmia ja partista
- lounas: subwayn kanateriyakisalaatti
- iltapala: 150 g sipsiä, dippiä ja 1 siideri (hiilarinapostelu nro 2, vähän sellainen "viimeinen ilta Kokkolassa"-meininki)
Maanantai:
- aamupala: partista ja mansikkahilloa (nukuin viimeisen yön äidillä ja en viitsinyt sulatuttaa marjoja yhtä aamiaista varten)
- lounas: subwayssa 30 cm subi (hiilarinapostelu nro 3, muuttopäivä, oli jumalaton nälkä, niin arvelin, ettei salaatti riittäisi)
- iltapala: kirsikoita
Tiistai:
- aamupala: partista, vadelmia, vähän kermaa
- lounas: kinkkukiusausta
- iltapala: 75 g graavilohta ja loput kirsikat (niitä oli siis alunperin litra)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti