Hei,
taas on yksi viikko takana, aika sen kuin vyöryy
eteenpäin. Viime viikko oli elämäntapamuutosprojektin kannalta vähän
vaikeampi, koska minua suoraan sanottuna vaivasi kaksi asiaa:
hiilarihimot (ja tätä ei yhtään auttanut, että ilmeisesti jäätelöautolla on säännöllinen pysähtyminen meidän parkkipaikalla!) ja sellainen yleinen saamattomuus (joka johtui osin jäljempänä selitetystä ärtymyksestä). Ensimmäinen aiheutti
pieniä repsuiluja ja jälkimmäinen liikuntatavoitteista jäämistä.
Pikkusen oli myös uhkaavaa vanhoihin tapoihin palaamista perjantaina.
Viime
viikollahan kävi niin, että tuli parikin yllättävää työtoimeksiantoa ja
sitten onnistuttiin änkeämään kalenteriin myös tapaaminen ystävän
kanssa. Näistä huomasin, että kun oli oikeasti sellaista tekemistä, että
oli joko a) pakko saada tää tehtyä just nyt tai b) olen toisen ihmisen
seurassa, niin näissä tilanteissa jäi äkkiä syömättä, yksi päivä lounas
meni jopa neljään ja olinkin kuolla siinä vaiheessa nälkään.
Työt
alkaa virallisesti tämän viikon keskiviikkona ja odottelenkin sitä
innolla myös siitä syystä, että sitten on niin paljon tekemistä, ettei
edes ehdi miettiä mitään herkkuja. Kunhan pitää huolta, että lounaat ja
iltapalat on järkeviä ja pakottaa itsensä liikkumaan niin se riittänee.
Mielenkiinnolla odottelen myös, että miten työaikainen ruokahomma lähtee
pyörimään, kun ei oo työaikaa ja töitä tehdään toimiston lisäksi myös
asiakkaiden luona ja kotona. Karppihan joutuu auttamatta tekemään eväät
töihin, koska mistään lounasravintolasta tms. et yksinkertaisesti saa
kuin niitä perushiilarihöttöjä, joissa pääosaa näyttelee joko peruna,
riisi tai pasta ja proteiininlähdettä saa etsimällä etsiä.
Tähän
mä oon ollut henkisesti valmistautunut jo kauan, mutta nyt kysymys
onkin siitä, missä mä päiviäni vietän, että mihin mun pitää kuskata se
mun lounasboxi? :D Ettei tuu tilannetta, että "just nyt ois 30 min aikaa
syödä lounas ennen seuraavaa asiakastapaamista, mutta kippas kappas, ku
tuo edellinen tapaaminen tuli yllättäen ja nyt se mun lounasboxi on
siellä 40 km päässä toimistolla ja mä oon täällä kaupungissa..."
Turvalliset lounastilanteethan mulla on ainoastaan työpaikalla (jonne
voin kuskata sen lounasboxin) ja Oulussa (jossa on koti ja kotona
jääkaappi sekä kaupungilla subway). Kaikki muut mahdolliset paikat on
rosvosektorihommia.
Mutta tää on tulevaa, äkkiäpä sen näkee mitä se tulee olemaan,
takaisin vielä kuluneeseen viikkoon. Oli tosiaan vähän ihmeellinen
viikko. Teoriassa mulla oli "vapaata" koska olin vielä työttömänä, mutta
käytännössä mulla oli lähes joka päivälle to do-lista, että tee tuota
ja tätä. Ja se to do-lista oli yhtä poikkeusta lukuunottamatta täysin
työnantajasta johtuva. Se sitten vähän aiheutti kummallista oloa. Mun
sisällä taisteli vastakkain se velvoisuudentuntoinen ja tunnollinen
ihminen "pakkohan mun oo nää tehdä, ku työnantaja pyysi" ja sitten se
oikeuksistaan kiinni pitävä ihminen, jonka yli ei muuten kävellä "hitsi,
ei mulle näistä palkkaa makseta, ei mulla oikeasti ole mitään
velvollisuutta tehdä näitä".
Kaikesta tästä seurasi sitten se, että mä löysäilin oikein
urakalla. Halusin sisällyttää sinne niitä ihania, leppoisia hetkiä.
Lihavallehan tällainen "ihana, leppoisa hetki" liittyy ihan liian
useasti ruokaan ja niin nyt kävi mullekin perjantaina. Se oli sitä
vanhaan pahaan tapaan palaamista. Mulla oli tassussa huippukirja ja
maksimoidakseni siihen liittyvän nautinnon, mä hain sitten itselleni
angry birds-possu karkkipussin 150 g ja sellaisen pienen daim-patukan.
Paha paha minä. Kahdellakin tavalla: ensinnäkään ei missään nimessä
saisi luoda itselleen hetkiä, jossa nautintoon liittyy ruoka.
Toisekseen, koska tässä oli vähän kyse siitä, että mun pään sisällä oli
ristiriita velvoitteiden suorittamisen suhteen ja siitä aiheutuva
ärtymys, jota paikkailin "ihanalla, leppoisalla hetkellä", niin kyse oli
myös tunnesyömisestä. Todella paha juttu! 
Tää oli ensimmäinen kerta pitkään aikaan, ku mä sorruin
tunnesyömiseen. Old habbits die hard. Mä luulin, että mä olin jo päässyt
tunnesyömisestä, mutta onkohan tässä sittenkin ollut kyse siitä, etten
mä ollut pitkään aikaan tuntenut mitään? Siis mähän olen sinkku ja asun
yksin. Oon ihan hirveän suuren ajasta yksin, joten myös mun tunne-elämä
on erittäin tasaista. En pääsääntöisesti tunne just yhtään mitään.
Arjessa on sellaisia pieniä onnenhetkiä "onpas mulla kaunis asunto ja
kauniit astiat" ja takapakkeja "miksi tää juoksu tuntuu nyt näin
vaikealta", mutta ei mitään sen kummempaa. En ole äärimmäisen
onnellinen, en vihainen, surullinen, ärtynyt, masentunut tai mitään
muutakaan sellaista.
Esimerkiksi silloin, kun olin parisuhteessa, elämä oli yhtä
tunteiden vuoristorataa. Mä olin niin hurjasti erilainen, että jopa mun
veljeni kommentoi, että mä oon muuttunut ja että oon olin ihan mahdoton
silloin. Mä muistan itsekin silloin ajatelleeni, että jollain tasolla
haluaisin takaisin tähän tasapaksuun, käytännössä ei tunteita lainkaan,
tilanteeseen. Ja noh, nyt mä oon siinä. Ja siksi kai onkin ollut niin
helppoa välttyä tunnesyömiseltä. Ku ei oo ollut niitä tunteita
alunperinkään. Paitsi nyt tuo alati kasvanut ärtymys viime viikoilta,
joina työnantaja on pommittanut vaikka minkälaisella hommalla, vaikka
työsuhde ja ennen kaikkea palkan maksu ei oo alkanut. Onneksi työt alkaa
nyt, niin sitten ei tartte tuntea ärtymystä mistään, mitä sieltä tulee,
koska siitähän mulle maksetaan että mä teen ne jutut :D Työnteon kanssa
mulla ei oo asenneongelmia, vaan sen kanssa, että tunnen oloni
hyväksikäytetyksi. Jokatapauksessa, pitää selvästikin vielä
työstää tätä tunnesyömisasiaa, ku tuskin mä elämääni pumpulissa saan
elää jatkossa.
Tässä postauksessa muuten kuvituksena vähän
kodin tunnelmafiilistelyä ja sitten kuvia mun viime öiseltä
seikkailulta. Yritin nimittäin bongata niitä perseidejä ja siksi
suuntasin sinne lähellä olevan pellon varteen keskellä yötä. Huomasin,
että tarvitsen todella kipeästi uudet silmälasit. Jos on huono näkö
muuten, niin pimeässä se on ihan surkea. Oli kuulkaas eri jännää polkea
pyörällä, ku ei ollut katulamput päällä ja oli siis sangen pimeää ja mä
näin vain 5 m enkä sitäkään tarkasti vaan ihan blurrina. Siis
käytännössä yhtään huonompi näkeminen on jo täyttä sokeutta.
Pellon
laitaan päästyäni mä näin kuitenkin kuun, venuksen ja pari kirkkainta
tähteä. Sekä siitä aavasta sinisestä taivaasta aiheutuen vähän peltoa ja
puita. Tähdenlentosaldoksi jäi lopulta 2, mutta muuten oli kyllä
uskomattoman ihana fiilis siellä istuskella ja tarkkailla tähtitaivasta,
nousevaa kuuta ja kaiken yllä leijuvaa usvaa. Jos ois ollut hyvä
valokuvausvälineistö (= järjestelmäkamera hyvällä putkella ja jalusta),
niin oisin saanut aikaiseksi maagisia kuvia.
Kävin myös
siellä jokirannan metsikössä kurkkimassa, josko kuu heijastuisi joesta,
mutta siellä oli niin sankka sumu, että näkyvyys oli ihan nolla. Ei
näkynyt sen sumun läpi sitä kuutakaan. Laitankin tähän esimerkiksi kuvan
siitä sumusta. Se näytti nimittäin ihan hassulta, kun sitä kuvasi
salamalla.
Summa summarum: viikon saldona siis puoli kiloa miinusta, liikuntaa 3 päivänä (keskiviikkona pyöräily, torstaina juoksu ja lauantaina kävely) ja siihen vähän päälle pyöräilyä kaupunkiin ja takaisin (2 päivänä), jota mä en siis laske kuntoliikuntoihin vaan ne on ihan arkiliikuntaa. Sen pyöräilyn kaverille laskin mukaan, koska se oli niin pitkä matka, että siihen meni tunti.
Mut hei, huomenna tulee mun äiti ja veli käymään täällä Oulussa, jee! (Alla vielä ruokapäiväkirja.)
Ruokatouhut:
Keskiviikko:
- aamupala: mansikoita, partista, vähän kermaa
- lounas: kaalipaistosta
- kaverilla: kaksi palaa mansikkajäätelöä
- iltapala: (ei voi muistaa enää, että mitä, jotain mun perussärppiä se varmaan oli)
Torstai:
- aamupala: mansikoita, partista, vähän kermaa
- lounas: subwayn kanateriyakisalaatti (tää oli se päivä ku lounas meni neljään ja olin kuolla nälkään ja jääkaappi oli tyhjä, eli jouduin käymään kaupassa sikanälissäni. Olis oikeasti pitänyt vielä kokatakin, mutta subin salaatti oli helppo ja nopea tuskan lievitys)
- iltapala: (ei voi muistaa)
Perjantai:
- aamupala: mustikoita, partista, vähän kermaa
- lounas: kaalipaistosta
- iltapala: 150 g karkkia, 1 pieni daim-patukka, proteiiinijuoma maitoon, cheddarjuustoa ja silliä (eksoottista, eikö? :D)
Lauantai:
- aamupala: mustikoita, partista, vähän kermaa
- lounas: kaalipaistosta
- iltapala: proteiinijuoma maitoon, cheddarjuustoa ja silliä
Sunnuntai:
- aamupala: mustikoita, partista, vähän kermaa
- lounas: kaalipaistosta
- iltapala: proteiinijuoma maitoon, cheddarjuustoa ja silliä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti