Ystävyydestä

Tämä kirjoitus on omistettu ihanille ystävilleni. Olette jakaneet elon polkuja kanssani jo hyvin monia vuosia tai vasta hetken. Joitakin tapaa useammin, joitakin harvemmin kuin kerran vuodessa. Mutta eihän aika eikä avaruus välissä erota ystäviä, ei meitäkään. Kiitos kaikille ihanille, olette tehneet elämästäni elämisen arvoista. 

Tämä kirjoitus siis käsittelee näin ystävänpäivän kunniaksi ystävyyttä. Helmikuun cosmossakin oli hyviä pointteja ystävyyteen. Siteeraan sieltä tähän alkuun: 

"Miksi juuri sinusta ja parhaasta ystävästäsi tuli läheisiä? Teillä oli joitakin yhdistäviä tekijöitä, kuten harrastus, huumorintaju, musiikki- tai vaatemaku. Ystäväsi näki sinut sellaisena kuin sinä itse näit. Se tuntui hyvältä ja hakeuduit hänen seuraansa yhä uudestaan. Toivomme myös salaa, että seura tekee kaltaisekseen. Saatamme alitajuisesti valita sellaisia ihmisiä ystäviksemme, joita ihailemme jollain tavalla. Ystävyys saattaa loppua joskus, kun kasvetaan erilleen. Jäljelle jäävät ne ystävät, joiden elämä ja minäkuva ovat kehittyneet samaan suuntaan."

Kuinka monta hyvää pointtia. Tämä myös selittää, miksi joidenkin kanssa jäädään vain tuttaviksi ja miksi toisista ei sitten pidä yhtään. Ja myös sen, miksi jonkun ennen niin läheisen ystävän kanssa ei olekaan enää niin helppoa. Joskus ystävyyskin loppuu ja silloin pitää olla iloinen siitä ajasta minkä sai.

Ystävyys on hyvin omalaatuinen ihmissuhde. Se merkitsee todella paljon ja silti se on ensimmäisiä asioita, jotka työnnetään sivummalle, kun aika käy vähiin. Etenkin naisille on tyypillistä, että kun uusi seurustelusuhde alkaa, aika ystävien kanssa saattaa jäädä todella vähälle. Yhtäkkiä ystävät huomaavatkin saavansa vastaukseksi aina "eiku meillä on silloin menoa" tai "hmm, pitää katsoa mitä meillä on kalenterissa". Yhtäkkiä se ystävä katosi ja tilalla olikin "me". Siis se symbioosivaihettaan elävä pariskunta, joka on yhdessä kaiken hereilläolo- (ja myös nukkumis-)ajan, jos vain suinkin voi itse asiaan vaikuttaa. Saattaa myös olla, että vaikka itse suostuisi aina kaikkiin pyyntöihin tai ainakin sopisi sillä minuutilla paremman "ystäväajan", sitä ei tule itse niin helposti otettua ystäviin yhteyttä, kuin ennen parisuhdetta. Niin kävi minulle.

Ystävyyttä loppuunsa kohdellaan aika huonosti. Ihan tiedostamattaan. Sen oletetaan kestävän juurikin läpi ajan ja avaruuden ilman sen kummempia tekoja. Kyllä ne parhaat ystävyyssuhteet kestävätkin, sillä ne rakentuvat sellaiselle pohjalle, jota ei niin vain murreta. Mutta kaikki ystävyyssuhteet eivät ole niin vakaalla pohjalla. Ystävyyttäkin voi ja kannattaa hoitaa. Vaikka kalenteri olisi miten täysi, tulisi sieltä aina raivata aikaa ystäville. Se tukee teidän kummankin mielenterveyttä. Sanonta kuuluukin: hyvä ystävä pitää psykologin loitolla.

Ystävyyssuhteet ovat elämän tärkeimpiä ihmissuhteita. Ne auttavat kasvamaan ihmisenä, ne auttavat näkemään laatikon ulkopuolelle, mutta toisaalta ne myös vahvistavat sinua sisäisesti. Loppuunsa jokainen haluaa tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi. Ja juuri sen ystävät tekevät. Hyväksyvät sinut sellaisena kuin sinä olet. Kestävät sinun pieniä (ja vähän isompiakin) puutteitasi. Ovat aina valmiita kuuntelemaan, mikäli sinulla on hätä. Osaavat iloita onnestasi ja ottaa osaa suruusi. Kuinka usein muistamme kertoa heille, kuinka paljon he merkitsevät meille? Liian harvoin. Nyt siis puhelin tassuun tai sitten ihan perinteisesti kynä. Ilahduta ystäviäsi kertomalle heille, mitä he merkitsevät sinulle.

Tämä kirjoitus oli omistettu minun ystävilleni, joten tässäpä sanoja heistä muutamille. Ehkä tunnistavat itsensä.

- meidän ystävyys on kestänyt yli 10 vuotta. Välissä meidän piti vähän kasvaa, mutta sitten taas löysimme toisemme. Autoit minua kestämään peruskoulun ala-asteen helvettiä olemalla kiusatulle se ainoa aito kaveri koulussa. Ilman sinua en varmaankaan olisi halunnut raahautua kouluun. Olemme jakaneet myös aivan pöllöjä kokemuksia yhdessä etenkin partion piirissä. Nykyisinkin kamppailemme samansuuntaisten ongelmien kanssa, joten ymmärrämme niissä toisiamme hyvin.

- Varhaisin ystäväni. Se, jonka kanssa vietin lähes kaiken vapaa-aikani lähes 10 ensimmäistä elinvuottani. En voi sanoin kuvailla mitä minulle on merkinnyt ne vuodet kanssasi. Ne vaikuttivat keskeisimmin siihen mikä minusta kasvoi ihmisenä. Ja selvisin monista vuosista kiusattuna, kun tiesin, että ainakin vapaa-ajalla minulla on sinut. Sinä et ole ikinä pettänyt minua millään tavalla. Sinä olet aina ollut kaikkea sitä mitä ystävissä arvostetaan. Partioon olen mennyt sinun vanhempiesi pyynnöstä sinun kaveriksesi. Siitä olen ikuisesti kiitollinen.

- rakas opiskelukaverini. Vaikka tunsimme ja liikuimme samoissa piireissä jo ensimmäisestä Rovaniemen vuodesta lähtien, varsinainen kunnon läheinen ystävyys alkoi vasta myöhemmin, kun huomasimme olevamme samanlaisempia kuin aiemmin tiesimmekään. Voimme jakaa keskenämme asioita, joita joudumme piilottelemaan muulta maailmalta. Sinä olet saanut minut uskomaan itseeni niillä hetkillä, kun itse en ole enää uskonut itseeni. Kun olen sinun kanssasi, olen yksinkertaisesti onnellinen niinä hetkinä.

- ja sitten on sinä. Jonka kanssa on kyllä kaiken maailman kohellukset käyty läpi. Kerran putosit kuoppaan, kerran minä putosin mutakuoppaan. Kerran me mentiin edes takaisin järveä kanootilla, koska tuuli liian kovaa, ja me vain yritettiin päästä sinne minne haluttiin, mutta aina ajauduttiin kaislikkoon. Kerran me ei osattu reagoida, kun yhteisen ystävämme jalat kiehuivat. Me ollaan naurettu paljon ja jaettu paljon. Sinun kanssasi olen viettänyt elämäni parhaimpia hetkiä. Jotenkin meidän tapa tarkastella maailmaa on aina osunut erittäin hyvin kohdilleen ja olemmekin aina voineet puhua ihan mistä vaan. Sinussa on myös sitä aitoa pyrkimystä hyvyyteen, jota ihailen todella paljon. Minulla on paljon opittavaa sinulta, sillä olet ihanimpia ihmisiä, joita tunnen.

- ystäväni joka kulki kanssani saman taipaleen toisella asteella. Yhdessä me vilkuiltiin kelloa ruotsintunneilla että päästäisin jo sinkoamaan sinne kauppiksen puolelle. Yhdessä naurettiin Innasen toilailuille. Ja yhdessä urakoitiin yhteisestä opinnäytetyöstämme paras arvosana. Ajatusmaailmamme toimivat aina hyvin yhteen. Olen aina ihaillut sinun omistautumista rakkaalle harrastuksellesi. Tulit lopulta siinä niin hyväksi, että sait siitä itsellesi ammatin. Sinussa on paljon vaatimattomuutta (jota minunkin pitäisi varmaan oppia). Et ehkä aina tajuakaan miten hieno ihminen olet.

- sitten on läheisin ystäväni. Sinä, joka opetit minulle itsestäni ja elämästä enemmän kuin kukaan muu. Sinä olet kehittänyt minua ihmisenä enemmän kuin mikään tai kukaan muu. Sinä olet ainut, joka on nähnyt pahimmat puoleni ja silti sinä haluat olla edelleen ystäväni. Meidän elämänkatsomuksemme erovat kuin kuu ja aurinko, mutta silti arvomaailmassamme on paljon yhteistä. Me olemme kokeneet yhdessä todella paljon. Olet kovin vaatimaton ja nöyrä, etkä itse näe sitä, miten upea ihminen olet. Olet toinen niistä ihmisistä, jotka tunnen, jonka tiedän tavoittelevan puhdasta hyvyyttä. Ja se näkyy siinä millainen sinusta on kasvanut. Olen syvästi kiitollinen niistä vuosista, joita meillä oli ja niistä satunnaisista hetkistä, mitä meillä tulee jatkossa olemaan.

- ystäväni, jonka kanssa olemme niin kovin samanlaiset. Me tutustuimme lukiossa ja sinä luulit loukkaukseksi, kun sanoin, että sinulla on suipot korvat, vaikka minusta se oli tosi siistiä, että sinulla on suipot korvat. Ihan niin kuin haltioilla. Meitä yhdistää ainakin kirjatoukkamaisuutemme, joka suuntautuu vielä samantyyliseen kirjallisuuteen, taiteilu ja musiikkimakummekin on osittain samantyyppinen. Voisi siis sanoa, että sielun maisemamme liikkuvat samanlaisilla sfääreillä. Sinun kanssasi on aina ollut ihana keskustella. Sinäkin olet niin kovin vaatimaton, vaikka kaikki kilvan kertovat sinulle, kuinka ihana ihminen olet. Usko itseesi ja voit saavuttaa kaiken mistä unelmoit.

- ystäväiseni yläasteelta. Myös me olemme liikkuneet samantyyppisellä sielunmaisemalla niin kirjallisuuden kuin musiikinkin suhteen. Sinun kauttasi tutustuin boffaamiseen. Ja voi että kuinka sitä rakastinkaan. Harmi, että ne boffaamiset jäivät sinne yläasteaikoihin, kun ei ole löytynyt muita harrastajia sen jälkeen. Sinun kanssasi on aina juttu luistanut ja monesti tuntuukin, että aika loppuu kesken ja juttua riittäisi vaikka kuinka pitkälle yöhön. Sinä olet muuten yksi parhaimmista piirtäjistä, joita tiedän. Et yleensä mielelläsi näytellyt töitäsi, mutta ne mitä näin, ne olivat upeita. Minulla on vieläkin tallella kaikki piirrokset, mitä olen koskaan sinulta saanut.

- ystäväni, joka jakoi saman huoneen kanssani monen kuukauden ajan. Olet niin kiltti ja kaikille hyvää tahtova, että se on ihan uskomatonta. Olet muutenkin kuin aurinko, valaiset tilan, jossa olet. Sinun kanssasi oli monesti ihana keskustella syvällisesti asioista nukahtamiseen saakka. Tuon vuoden jälkeen me ollaan oltu vähemmän tekemisissä kasvokkain, ehkä siksi että molemmat muuttivat avoliittoon. Ehkä siksi että aina oli niin kiire. Se on oikeastaan tosi harmi, sillä kerkesit muuttaa pois Rovaniemeltä ja nyt sinua näkee vielä harvemmin. Olet ihana ihminen ja toivon, että saat elämääsi yhtä paljon lämpöä ja valoa, kuin itsekin annat muille. 

Jos tähän kaikki ihmiset alkaisi luetella, tämä kirjoitus ei ihan heti loppuisikaan. Myös ne, joita ei tässä mainittu, merkitsevät minulle todella paljon ja toivottavasti olen kertonut sen joskus teille. Huomaa kyllä, miten paljon teistä välitän, sillä itkin kirjoittaessani tätä. 

Toivottavasti mahdollisimman monia ihmisiä on siunattu niin hyvillä ystävillä kuin minua. Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille :)