Hei,
kevät on täällä Etelä-Suomessa nyt vähän jumittanut. Lumet lähti jo viikkoja sitten nopeasti ja mukaan mahtui lämpimiä päiviä, mutta sitten ollaankin oltu jo useampi viikko sangen viileässä säässä eikä kevät tunnu etenevän. Paitsi tällä viikolla lähti Saimaasta jäät tuosta kotini edustalta. Mutta enää viikko ja alkaa mun vuoden ehdoton lempparikuukausi, toukokuu! Kevät on muutenkin mun lempivuodenaikani. Kesää kohti mennään, talvi on takana ja päivät pitenevät. Mulla on keväällä aina eniten virtaa ja niinpä olen saanut nytkin tehtyä asioita, jotka olivat jo pidempään roikkuneet.
Operaatio 1:
Tilasin itselleni uuden uimapuvun. Vanha oli pepusta häiritsevän puhki kulunut. No koska vaatevalmistajat olettavat, että lihavilla on aina isot rinnat, jouduin sitten pieniin muokkaus hommiin, kun piti pienentää joku E (?) kuppi omaan vartalooni sopivaksi. Yllättävän kätevästi se onnistui, vaikka yleensä olen ihan surkea käsitöissä. Saksilla vaan liika osa pois ja sitten ompelin osat yhteen sellaisella ompeleella, millä yleensä paikataan teltan seinä. Ja millä muuten kirurgikin oli ommellut mun jalan kasaan 12 vuotta sitten. Lopputulos:
Aivan hyvä. Koska ulkopuolella on sellaista rypytystä, ei edes huomaa, että olen joutunut hieman säätämään. Tästä kuvasta muuten näkee hyvin, että vaikka olen näin lihava, niin silti oudosti mun kapein kohta on vyötärö. Vyötäröä ei ollut ollenkaan ennen karppausta ja vaikka karppaaminen jäikin isossa mittakaavassa taakse jo 4 vuotta sitten, vyötärölinja pysyi. Ehkä se johtuu siitä, että kuitenkin yritän syödä hiilaritietoisesti siinä määrin kuin se tällä 5-6 kertaa viikossa ulkonasyömishärdellillä onnistuu. Ja kun uimapukuasia oli viimeinkin kunnossa, olen viimeiset 3 viikkoa käynyt uimahallilla vesijuoksemassa kahdesti viikossa. Maksuksi on jäänyt 1 euro per kerta, kun olen käyttänyt niitä liikuntaseteleitä siihen. Yritän nyt pitää kiinni tästä tavasta :)
Liikuntapuolella on muutakin uutta, operaatio 2:
Ostin uuden pyörän. Oikeastaan ensimmäistä kertaa ikinä, koska vanhan pyörän oli mulle ostanut joko mun vanhemmat tai mummo kun olin 10-vuotias. 20 vuotta se kestikin ja viimeiset 5 vuotta se oli aika surkeassa kunnossa, mutta en vain saanut aikaiseksi sen uusimista. Kun vuosi sitten vein sitä korjattavaksi, liikkeessä vain sanottiin, että nyt on niin pahasti rikki, että uusi tulee halvemmaksi. No Kajaanissa asuessa oli niin lyhyet välimatkat, että sinnittelin sitten sillä vanhalla pyörällä. Lappeenrannassa välimatkat sen sijaan ovat pidemmät, koska keskustaan ja töihin on se 2 kilometriä matkaa suuntaansa. Kauppaan on 1 kilometri. Lyhyethän nämä matkat ovat, mutta kuitenkin yllättävän nihkeitä lähteä kävelemään. Jostain syystä en ole ikinä tykännyt kävellä paikasta toiseen, kun olen "asioilla". Kävelen oikeastaan vain sen mitä lähden erikseen kävelylle, muuten menen pyörällä.
joku ihanan rauhallinen viikonloppuaamu...
Nyt vanha pyörä oli kuitenkin niin surkeassa kunnossa, että kauppaan lähteminen sai irvistämään ja muutenkin minusta tuli aikamoinen kotihiiri. No töissä oli tietysti käytävä, mutta eipä juuri yhtään missään muualla. Uusi pyörä vapautti minut taas liikkumaan paikasta toiseen, kun ensimmäinen ajatus pyöräilystä ei ole "onko pakko". Tällä on niin kevyt polkea, että se on ihan uskomatonta. Töihinkin pääsen 5 minuuttia nopeammin kuin vanhalla pyörällä. Pyöräily on nautinto. Oi että odotan, että Saimaasta lähtee muualtakin jäät ja on työmatkapyöräilyn maisemat taas kohdillaan. Uuden pyörän myötä veikkaan myös, että tänäkin kesänä tulee ainakin kerran poljettua se mukava 40 kilometrin lenkki Saimaan saaristossa, minkä löysin 2-3 kesää sitten.
Tulppaanit kulki kätevästi repussa
Rakastan näitä! Huomatkaa puput ikkunalaudalla :)
Kevään touhuja oli otsikko, no muita kevään touhuja on tietysti ollut tulppaanit. Rakastan tulppaaneita ja ne näyttävät niin mukavilta Aalto-maljakossa. Muuten kasvipuolella ei ole tapahtunut kehitystä. Olen jo pitkään miettinyt, että hankkisin kotiini uusia kukkia ja laittaisin vanhat kärsineet lohikäärmepuut pois. Asia on kuitenkin junnannut auton puutteessa talven yli. Ehkä joku viikonloppu poljen Plantageniin hakemaan niitä kasveja ja multaa. Samaten kun päivät tästä lämpenevät, pitää myös päivittää parvekkeen kukat. Nyt siellä on vielä talven jäljiltä kanervat. Tai kanervamaiset kasvit, mitä lie callunoita. Vielä ei varsinaisesti ole ideaa, että mitä parvekkeelle voisi laittaa kesäkukiksi. Minusta olisi ihana jos voisi laittaa kattoamppelin ja siihen mansikan (lapsuuden kodissani oli parvekkeella amppelissa mansikka!), mutta veikkaan, että mansikka ei arvostaisi sitä, että parvekkeeni ilmansuunta on luode. Aurinko paistaa parvekkeelleni kesällä ihan vain myöhään illalla, juuri ennen auringonlaskua. Se plantageniin polkeminen voikin olla hyvä idea. Pitää kysyä myyjiltä, että mikä menestyy, kun suoraa auringonvaloa ei ole käytännössä lähes ollenkaan.
Yhdellä työreissulla tuli vastaan tällainen vanhemman puoleinen juna
Sitä olen myös miettinyt, että kun parvekkeella on katossa koukku, niin olisikohan joku kynttiläkruunu siihen kiva? Täällä etelässä on kesälläkin yöt niin pimeitä, niin se voisi olla itse asiassa aika kiva. Viihdyn kesäaikaan parvekkeella mielelläni, niin sitten siellä voisi istuskella kynttilänvalossa ja katsella metsää tai Saimaalle...
Jäät lähtee
Muuten elo on ollut sitä perusarkea. Töihin, kotiin, töihin, kotiin... Pääsiäisenä toki tuli käytyä Pohjanmaalla, mutta muuta kummempaa ei ole tapahtunut. Toukokuussa on sitten vilskettä vähän enemmän. Vappuna mennään ehkä kaveriporukan kanssa piknikille, vapun jälkeen on tyky-päivät Tuusulassa, sitten on kaveripariskunnan (voiko sanoa kaveripariskunta, jos on itse sinkku?) tuparit ja helatorstaina lähdetään kaverin kanssa Kööpenhaminaan. Eli kaikkea kivaa! Huhtikuukin meni niin nopeasti, ettei meinannut tajuta ja toukokuu tulee suorastaan vilahtamaan ohi.
Pääsiäiskokko Pohjanmaalla.
