200. postaus: Tukholmaa tassutellen

Hei,

kappas, tämä onkin tämän blogin kahdessadas kirjoitus. Alkuaikoina ajatus blogin sisällöstä oli erilainen. Sitten se oli yhdessä vaiheessa laihdutusblogi ja nyt se on ollut jo kolmisen vuotta vain tällainen "lifestyleblogi". Tai tarkasti ottaen päiväkirja siitä, mitä elämässäni on tapahtunut ja mitä päässäni on milloinkin liikkunut. Vaikka tähän kohtaan sopisi myös jonkinlainen yhteenveto, niin nyt näin lomalla on kehnosti aikaa sellaisen tekemiseen. Pitää ehtiä puuhailla muuta. Mutta tähän kohtaan haluan kertoa Tukholman reissustani.

Lennettiin viime lauantai-aamuna tällaisella pikkukirpulla Kokkolasta Tukholmaan. Minulla oli jostain syystä pahoinvointia jo aamusta ja lentosääkin oli sellainen, että jouduin toteamaan että, "kappas matkapahoinvointia voi olla lentokoneessakin". Siitä on varmaan pitkästi yli 10 vuotta, kun olen viimeksi lentänyt näin pienellä koneella ja olen tottunut paljon vakaampaan menoon. Tämä kallisteli ja välillä tärisi siihen malliin, että aattelin puklaavani justiinsa. Mutta onneksi lentoaika oli vain 1 tunti ja 20 minuuttia. 

Ilmeisesti Tuhkolman pääkirjasto tuo oranssi rakennus

Olimme varanneet ja maksaneet lentojen lisäksi etukäteen myös lentokenttäbussin ja hotellin, joten päästiin lentokentältä kätevästi keskustaan ja siellä kirjautumaan hotelliin. Äiti oli valinnut meille Scandic Grand hotellin Kungsgatanilta ja se oli nappivalinta. Lentokenttäbussilta piti kävellä vain korttelin verran sinne ja tärkeimmät turistikohteet olivat aivan kävelymatkan päässä hotellilta. Liikuimmekin lähinnä kävellen, paitsi kerran menimme metrolla ja kerran ratiovaunulla.

 Drottningsgatanin leijonan kanssa piti tietysti poseerata

Ruotsi oli perinteisesti taas Hannu Hanhi säiden suhteen ja tuolla olikin koko ajan aurinkoista ja sellaiset +20 astetta, mikä tuntui jostain syystä paljon lämpimämmältä. Mietittiinkin jo reissussa, että no tässä on nyt sitten nämä tämän kesän hyvät säät. Suomessa ei ole tarjolla vastaavia. Sen jälkeen kun oltiin otettu hotellihuone vastaan, käveltiin suunnilleen koko Norramalmin läpi tsekkaamaan yhtä kauppaa (kävelymatka per suunta lähemmäs 45 min). Ja sitten kävi ilmi, että se oli kiinni. No ei muuta kuin kävellä takaisin. Tulipa siinä sitten nähtyä Norramalm. 

Kun selvittiin Norramalmilta takaisin, suunnattiin vanhaan kaupunkiin. Että se oli ihastuttava kapeine kujineen ja vanhoine taloineen. Tosin pari muutakin turistia oli samaa mieltä. Välillä oli ruuhkaa niin, että hyvä kun sekaan mahtui. 

Vanhassa kaupungissa pyörimisen jälkeen suunnattiin Södramalmille. Siellä ei kuitenkaan loppuunsa jaksettu kauaa pyöriä, sillä takana oli jo siinä vaiheessa noin 5 tunnin käveleminen. Jalat tykkää vähän kyttyrää, kun yhtäkkiä kävelee niin paljon.

Todettiinkin tämän puiston jälkeen parhaaksi vaihtoehdoksi ottaa metro takaisin hotellille ja suunnata syömään. Syömisen jälkeen pyörittiin vielä vähän Norramalmilla, mutta pienen äkäisen sadekuuron saattelemana suunnattiin lopulta hotellille ja käytiin nukkumaan hyvissä ajoin. 

Seuraavana päivänä osallistuttiin 70 minuutin pituiselle panoramabussi-ajelulle ympäri Tukholmaa. Se olikin hyvä rasti, sillä kuulokkeilla sai kuunnella suomen kielellä selityksiä ja jalat saivat hieman lepoa. 

Bussiajelun jälkeen käveltiin Djurgårdenin vehreälle saarelle, jossa sijaitsevat muun muassa huvipuisto Gröna Lund ja "eläintarha/ulkoilmamuseo" Skanssen. 

Näkymä Djurgårdeniin vievältä sillalta Strandgatanille, kuulemma Tukholman hienoin katu

Djurgårdenissa käytiin syömässä ja pyörittiin vähän aikaa ympyrää ja suunnattiin sitten Skansseniin.

Skanssenilta on näköjään yllättävän vähän kuvia. Siellä olisi voinut kyllä kuvata paljon enemmänkin, etenkin niitä viikinkityyppisiä muinaisia rakennuksia. Skanssenilta otettiin sitten raitiovaunu keskustaan, koska jalat olivat jo todella finaalissa kahden päivän kävelyn jäljiltä. Käytiin vielä kahvilassa Sergein torilla ja suunnattiin sitten lentokentälle. 

Tukholmassa olisi kyllä riittänyt nähtävää vielä paljon enemmänkin, mutta yhdellä reissulla ei yksinkertaisesti jaksa kävellä niin paljon. Ainakaan tällainen istumatyöläinen. Seuraavaa reissua jäävätkin odottamaan ainakin perusteellisempi Södramalmin tutkiminen sekä Östermalm, Kungsholmen ja mitä muuta hienoa nyt nähtiinkään ainoastaan nopeasti bussista. Ehkä seuraavalla reissulla pitää käydä myös Gröna Lundissa ja kuninkaanlinnassa.

Takaisin lentäessä Ruotsin yllä näytti tältä. 

... ja Suomeen tulon kyllä huomasi. Pilviä silmän kantamattomiin. Maassa sitä ei tulekaan aina ajatelleeksi, mutta pilvien päällä paistaa aina aurinko. Huomatkaa mielenkiintoinen halo. Aurinko paistoi suoraan takaamme ja pilvissä on vettä. Tuloksena on ympyränmuotoinen sateenkaari.

Oli hyvä reissu. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta Tukholmassa siten, että sai vapaasti kulkea ympyrää, eikä tarvinnut mennä minkään joukon osana kuten vuonna 2001 (partioleiri) tai 2004 (Army Cadet Exchange). Oon aivan äimänä siitä hienojen talojen, puistojen ja vesistön määrästä, mikä Tukholmassa on. Se on uskomattoman hieno kaupunki. Ehkä joskus tulevaisuudessa siellä voisi myös pyöräillen perehtyä maisemiin ja nähtävyyksiin. Suosittelen kyllä lämpimästi! 

Lähimatkailua parhaimmillaan - Emmes Retreat ja puumajat!

Hei,

otsikko on ehkä hieman harhaanjohtava siltä osin, että minun kohdallani ei nyt ole kyse lähimatkailusta. Kauan odottamani kesäloma nimittäin viimeinkin alkoi ja suuntasin Lappeenrannasta tänne Pohjanmaalle. Sinänsä viime ajat ovat olleet kyllä sellaista hulabaloota, että kesäloma pääsi yllättämään lähes puun takaa, vaikka sitä puoli vuotta olenkin odottanut. Se puoli vuotta meni vaan nopeammin kuin koskaan aiemmin. 

Kamala homma miettiä, mitä tarttee mukaan, kun matka-aika 3 viikkoa. Yksi laukku ja yksi reppu on hyvä suoritus!

Kunnon irtiotto arkeen koitti jo heti ensimmäisenä lomapäivänä, sillä suuntasimme Kokkolan lähellä sijaitsevaan Alaveteliin ja siellä tarkemmin Emmet-järven rannalla sijaitsevaan Emmer Retreat-paikkaan. Se olikin aivan mahtava paikka, etenkin tällaiselle, joka elää betonihelvetissä keskellä rakennustyömaata ja kaipaa luontoa.

Emmes Retreat on siis noin puolen tunnin ajomatkan päässä Kokkolan keskustasta ja metsän keskellä järven rannalla. Mikä tekee tästä erityisen? Siellä on puumajoja! Sisäinen lapseni hyppii tässä kohtaa riemusta. Siis kuinka siistiä on, että pääsee yöpymään puumajaan. Puumajoja on 5 kappaletta ja lisäksi on sellainen keskusrakennus, jossa saa aamupalaa ja muut ruuat, jos ne on etukäteen tilannut. Löytyy lisäksi järven rannan tuntumassa oleva puusauna, jonka yhteydessä on mahdollisuus lämpimään suihkuun. Puusaunasta on upeat näkymät.

Me yövyttiin äidin kanssa tässä majassa. Siinä oli tällainen terassi 3 sivulla mökkiä ja sisällä kaasujääkaappi, lavuaari ja kaasuliesi. Mökissä oli myös kuivakäymälä. Ja tartteeko kertoakaan, että näkymät olivat upeat!

Sängyssä köllötellessä voi tuijottaa joko puita...

 ... tai järveä.

 

Upeat oli myös näköalat kuistilta järvelle. 

 Tuolla on myös asiakkaiden käytössä kajakkeja, kanootteja ja soutuvene ilman mitään lisämaksua. Käytiinkin heti jo tullessa melomassa kanootilla ympyrää järvellä. Itse yritin ensin kajakilla, mutta se tuntui niin huteralta ja keikahteli sivusuunnassa pienestäkin painopisteen siirtämisestä, joten arvioin, että olisin kaatunut sillä ympäri ihan 5 metrin sisällä. Siksi menin itsekin kanootilla. Melomisreissun jälkeen maistuivat tuossa kuistilla mansikat ja mustikat. 

 Myöhemmin mentiin vielä tällaiseen upeilla näköaloilla varustettuun grillikotaan grillailemaan makkaraa iltapalaksi ja sen jälkeen vielä saunomaan. Valitettavasti en huomannut ottaa siitä saunasta kuvaa. Se oli kuitenkin upea ja oli niin rentouttavaa istua saunomisen jälkeen hetki penkillä ja katsella auringonpaisteessa kimaltelevaa järveä. 

Veljeni nukkui tyttöystävänsä kanssa tässä yllä olevassa mökissä. Heillä ei ollut siellä keittomahdollisuutta, mutta heillä oli kamina. Tuolla voisi siis yöpyä talvellakin. Minusta nämä puumajat ovat ideana hirmukiva. Siinä unohtui työarki aivan heti, kun tähän ympäristöön pääsi fiilistelemään. Kun vielä illalla pelattiin meidän mökissä ristiseiskaa, niin autenttinen mökkifiilis oli saavutettu. Luontoa, järvi, metsää, melomista, makkaranpaistaminen, mansikoita terassilla, puusauna. Mitäpä sitä muuta voisi toivoa? Jos vaan yhtään pitää luonnon rauhasta ja ajatus puumajassa yöpymisestä kutkuttaa, niin suosittelen lämpimästi tätä paikkaa. Paikan pitäjät olivat oikein ystävällinen pariskunta ja he auttoivat meitä kanoottien kanssa ja lämmittivät meille saunan valmiiksi ja tekivät myös tulet grillikotaan. 

Minusta on hienoa, miten nämä puumajat on rakennettu siten, että puut ovat edelleen eläviä. Tällä puulla on oma rako terassissa ja se saa siinä rauhassa kasvaa. Itse mökit on kiinnitetty runkoihin sellaisella kiristys-systeemillä, jota voi löysätä sitä mukaa, kun puu kasvaa. Jos jota kuta muuta kiinnostaa vierailla tässä ihanassa paikassa, niin lisätietoja löytyy täältä http://emmesretreat.fi/.

Puumajaselfie. Missä kohtaa musta on taas tullut näin ruskea...

Puumajaviikonlopun jälkeen loma jatkui asunnon metsästyksellä, sillä minulla on elokuun loppupuolella edessäni muutto Kajaaniin. Keskiviikkona kävimmekin äidin kanssa päiväreissulla Kajaanissa ja tsekkaamassa vaihtoehdot. Valinta oli vaikea, joko hieno kaksio luonnon keskellä tai sitten pieni, mutta siisti kaksio aivan työpaikkani lähellä keskustassa. Muuten oikein mainio, mutta luontoa on yhden puun verran ja kylpyhuone on tosi pieni. Lopulta kuitenkin päädyin keskustan pikkukaksioon (38 neliömetriä), sillä ajattelin, että 2,7 km pyöräilymatka per suunta töihin on ikävä niin sateella, lumipyryllä, hirmupakkasilla kuin liukkailla/sohjokeleilläkin. Asiaan vaikutti myös se, että Kajaanissa voi henkisesti varautua siihen, että talvi kestää ainakin marraskuun alusta toukokuuhun saakka. Niin ja nyt kun on tiedossa varmuudella, minkä suuruiset tulot minulla tulee olemaan, aion laittaa pitkästä aikaa kuntosalijäsenyyden. Ne salitkin sijaitsee siinä keskustassa, tulee paremmin lähdettyä niihin, kun matka ei ole niin mahdoton. Ja toisin kuin Lappeenrannassa, Kajaanissa ei tarvitse kulkea älyttömän pitkälle, päästäkseen luontoon. 

Vanamoita. Eivät tuoksuneet miltään. Kun niitä yritti haistaa, koko kukka vaan meni nenän sisään :D

Nyt onkin hassu fiilis, kun toisaalta kyllä nauttii lomastaan, mutta kun uusi asunto on jo tiedossa, niin jotenkin olisi mukavaa päästä jo tekemään se muuttokin. Mutta pitää nyt nauttia ensin tästä Pohjanmaasta ja sen jälkeen vielä ottaa kaikki irti viimeisistä viikoista Lappeenrannassa ja fiilistellä sitäkin kaupunkia. Se on niin syrjässä, että sille käy varmaan samoin kuin Rovaniemelle, en ehkä palaa sinne enää ikinä tai jos palaankin, niin hyvin harvoin. Rovaniemellä en ole yhtä hammaslääkärireissua ja maturiteetin tekemistä lukuunottamatta käynyt kertaakaan sen jälkeen, kun muutin sieltä pois 2011.

Seuraavana onkin sitten lentokoneen nokka kohti Tukholmaa! Wuhuu, en ole ollut useaan vuoteen lentokoneessa.