lauantai 25. lokakuuta 2014

Väliaika ja uusi läppäri

Hei, 

vierähtipä tuossa taas tovi jos toinenkin. Tarkalleen ottaen kolme viikkoa. Töissä oli edelleen kiirettä ja sitten painiskelin ruokavaliooni liittyvien valintojen kanssa. En halunnut päivittää tätä blogia ennen kuin olin saanut hoidettua valintaani liittyvän informoimisen ensin muuta kautta. Ja sitten olen ollut tässä 2 viikkoa sairaana. Ja saanut uuden tietokoneen, jonka sisäänajoa olen myös tehnyt. 

Tämä aika on ollut sellaista, etten oikeastaan ole pitänyt edes kirjaa syömisistäni ja enkä niitä nyt enää muistakaan. Siksi nimeänkin sen väliajaksi. Se on ollut sellainen valintojen tekemisaika ja laihtumishomma jatkuu täysillä sitten, kun olen taas terve. Mutta se jatkuu karppina. Tai oikeastaan palaa malliin karppi. Tuo uusi ruokavalio oli vaan liikaa minulle ja aivan liian kaukana mukavuusalueelta. Ehkä sitä en enempää ala tänne ruotimaan, muuta kuin totean, että tulipa kokeiltua ja aika äkkiä on todettavissa että mikä toimii itsellä ja mikä ei toimi. Sen kuitenkin mainitsen, että toimimattomuus ei liittynyt siihen, etteikö sitä noudattamalla olisi laihtunut, vaan siihen, että sen noudattaminen oli juuri minulle liian vaikeaa, kun huomioi työni ja makutottumukseni.


Mutta koska nyt ei ole mitään muuta projekti-hoikistumiseen liittyen, niin mennäänpäs mukavampaan aiheeseen. Minulla kaksi uutta elämää parantavaa tavaraa. Ensimmäinen on työreppu. Siirsin sen hankintaa aivan liian pitkään ja 1,5 vuotta 7 kilon laukun tai salkun kantamista yhdellä olalla oli aivan liikaa. Vähemmästäkin selkä hajoaa. Nyt kun on kuvioissa reppu, niin olen aivan ällistynyt, miten se tuntuu painavan ehkä neljänneksen siitä mitä salkku painoi, vaikka sisältö on täsmälleen sama. Hallelujah! Onnistuin löytämään mielestäni sellaisen repun, joka on tarpeeksi siisti pidettäväksi jakkupuvun kanssa. Työnantajani hieman tuhahtelee sille edelleen. Mutta hän onkin niin pinnallinen ja laittaa ulkoisille seikoille paljon enemmän arvoa kuin minä :D 


Toinen uusi lelu on tietenkin tämä tietokone. Tämä oli pakkohankinta, koska vanha hajosi alta. Tai kyllä se vähän toimi, mutta tosi hitaasti ja koko ajan se vaan valitti, että kiintolevy on täynnä. Ja sitten siitä ilmeisesti hajosi myös laturi. En tiedä miten, mutta sitäkin se rupesi valittamaan, ettei se tunnista sitä. Mutta olihan se jo kovasti aikakin hankkia uusi tietokone. Vanhalla oli ikää 7 vuotta ja se oli aikansa elänyt. Uutta en ollut hankkinut, koska ei koskaan ollut ollut varaa. Nyt sain syntymäpäiväni yhteydessä perheeltäni ja isovanhemmiltani sen verran rahaa lahjaksi, että sain tehtyä tämän tärkeän investoinnin. 


Uusi läppärini on tällainen nätti valkoinen. Siinä on kiintolevytilaa 1 tera ( = 1000 Gt, vanhassa läppärissä oli 60 Gt) ja muistia, joka vaikuttaa koneen nopeuteen löytyy 8 Gt (vanhassa oli 1 Gt). Sanoisin, että jonkin verran eroa siis on. Vanhassa oli käyttöjärjestelmänä windows xp ja tässä uudessa on windows 8.1. Kuvaavaa on se, että tässä välissä on ovat olleet käyttöjärjestelmät vista, 7 ja 8. Niin vanha se rausku siis oli. Nyt ei tarvitse enää siitäkään huolehtia, että käyttäisi nettipankkia xp-koneella. 


Malliltaan tämä on sirompi, mutta ei kauheasti kevyempi. Ehkä noin 300 grammaa kevyempi. Mutta kun minulla ei ole tv:tä eikä dvd-soitinta, tarvitsen tietokoneen, jossa on dvd-asema, jotta voin katsoa sillä elokuvia ja tv-sarjoja. Ja jostain syystä sellaiset tietokoneet, joissa on dvd-asema, painavat enemmän. Mutta ehkä tätä 2,2 kiloa vielä jotenkin kantaa tarvittaessa. Sitä paitsi siinä uudessa repussa on tasku tietokoneelle, voin laittaa tämän sinne jos pitää lähteä kuskaamaan tätä pidempää matkaa. 


Olisin tykännyt, jos tämä olisi ollut valkoinen myös sisältä, mutta sellaista läppäriä ei ollut. Niinpä tämä näppäimistö-osa on tällainen hopeanvärinen ja näyttö on reunoiltaan musta. Ja kuten kuvasta näkyy, myös tässä Win 8.1. käyttöjärjestelmässä on työpöytä. Jippijaijei! Olin etukäteen kauhuissani, että jos tulee se sama näkymä, mikä on älykännykässä, mutta koska vanha tietokone oli hajoamassa alta, mulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hankkia uusi tietokone, ihan sama mikä käyttöjärjestelmä siinä olisi. Itseasiassa tässä on käyttökokemus hyvin pitkälti sama, kuin mikä on windows 7:ssa, mikä mulla on mun työkoneella. Ja se oli iso helpotus. Muutama uusi juttukin tosin on. 


Ensimmäinen on tämä. Jos vie hiiren oikeaan yläkulmaan ja vetää sitä sitten sitä reunaa pitkin alas, ilmaantuu tällainen näkymä. Hae-toiminnolla voi etsiä mitä vaan. Jos siihen kirjoittaa esim. "laskin", niin sitten ilmaantuu kuvake, jota klikkaamalla saa laskimen auki. Aloitusnäyttö-kuvake on mielestäni aika turha, kun onhan se tuossa vasemmassa alalaidassakin koko ajan. Jaa-kuvakkeen funktiota en ole vielä keksinyt. Laitteet-kuvake on myös mulle outo. Oikeastan ainoat järkevät funktiot mun mielestä on tuo hae ja asetukset. Se kummallisuus tässä on, että mistään ei näe, mitä kaikkea tähän on asennettuna. Eli siinä missä muissa windows-käyttöjärjestelmissä näki käynnistävalikosta, mitä ohjelmia siinä oli, niin tässä ei sellaista ole. Käytännössä vähän hakuammunnalla yritettävä tuon hae-toiminnon avulla keksiä mitä tässä on. Mutta toisaalta, mä oon saanut tähän nyt asennettua itse ja luotua työpöydälle kuvakkeet, niistä ohjelmista mitä mä käytän. Firefoxin lisäksi Spotify, Photoshop, iTunes ja Word on melkeinpä ainoat ohjelmat mitä mä käytän. Vanhassa koneessa mulla oli myös Paint Shop Pro, mutta tähän koneeseen sitä ei voinut asentaa kun se oli liian vanha. Niin ja tietysti laitoin tähän myös parhaan ilmaisen virustorjunnan eli AVG:n. Avg ja ei oo koskaan ollut mitään ongelmia. Sen sijaan esim. työkoneessa, jossa on joku maksettu virustorjunta, siihen tuli haittaohjelmia ja viruksia. Vaikken mä koskaan ole tehnyt sillä mitään muuta kuin töitä. Tosi outoa.


Sitten kun sitä työpöydän vasemman alalaidan painiketta painaa, aukeaa tämä näkymä, mitä useat varmasti windows kasissa pelkäävät. Onneksi tätä näkymää ei tosiaan tarvitse katsoa kuin sammutettaessa tietokone. Sammuttaakseen koneen on nimittäin avattava tämä näkymä ja sitten tuolta ylhäältä oikealta löytyy sammuta-nappi. Kaikki tässä olevat jutskat on mulle ihan tuntemattomia, enkä mitään niistä ole käyttänyt. Klikkaamalla tuota työpöytäkuvaketta (missä näkyy kulloinenkin taustakuva, mun tapauksessa tuo metsä) aukeaa taas normaalinäkymä. 


Ihan kivuttomasti ei taival uuden tietokoneen kanssa kuitenkaan alkanut. Mulla oli nimittäin nettitikku, joka oli mun ainut nettiyhteys. Voitte arvata, että se tikku oli kivikaudelta ja siinä oli kivikautinen ohjelmisto, joka ei tietenkään toiminut uudessa koneessa. Uutta ohjelmaa ei siihen pystynyt päivittämään, kun siihen olisi tarvittu nettiyhteys. Aikani häsläsin ja onnistuin jopa sekoittamaan tätä uutta konetta niin paljon, että oli pakko palauttaa tehdasasetukset. Onneksi aloitin sillä netin säätämisellä. Olisi nimittäin kevyesti harmittanut palauttaa tehdasasetukset, jos olisi jo kerennyt asentaa ohjelmat ja siirtää tiedostot. Mutta kävin sitten aamulla Elisan liikkeessä vaihtamassa nettitikkuni tällaiseen boxiin. Se toimii verkkovirralla eikä sen tartte olla kiinni koneessa. Itseasiassa riittää, että tuo laatikko on samassa talossa kuin tietokone, niin se toimii. Sinänsä ihan kätevää. Etenkin tässä sairastaessa mä oon ottanut tietokoneen sänkyyn ja tuo mokkulajuttu, on jäänyt työpöydälle. (sängyssä tietokone on ollut tarjottimen päällä, joten ei hätää, en ole heti tuhoamassa tätä asettamalla tätä pehmeälle pinnalle) 


Sitten kun netti oli kunnossa, siirsin noin 5500 tiedostoa koneesta toiseen dropboxin avulla ja musiikit muistitikun avulla. Se oli kyllä tuskaa. Ja vielä enemmän tuskaa, että iTunesin kirjastot eivät siirtyneet sellaisenaan, vaan nyt joutuu jokaikisen kansion tuomaan erikseen. Oon toistaiseksi saanut tuotua musat, joiden esittäjät alkaa kirjaimilla A-E. Eli vielä aika paljon tekemistä jäljellä. Siksi oonkin kuunnellut musaa melkein pelkästään spotifystä. 

Pakko todeta, että en muistanutkaan miten iso urakka tietokoneen vaihtaminen on. Kaikki se siirrä tiedostot, asenna ohjelmat -härdelli. Toki oman haasteensa toi se, että mä en oo koskaan siirtynyt koneesta toiseen niin, että niiden välillä on näin iso kuilu. Mun ensimmäinen kone oli pöytäkone xp-käyttiksellä. Toinen kone oli kuvassa näkyvä vanha läppäri, rausku, jonka sain yliopistolta kun aloitin opinnot oikiksessa. Siinäkin oli xp. Ja nyt siitä vanhasta koneesta siirtyi tähän uuteen ja välissä oli 3 käyttöjärjestelmää ja 7 vuotta, niin haasteet oli tosiasia. Lähes mikään ohjelma ei toiminut uudessa koneessa, vaan ne piti päivittää uudempiin versioihin. Tietenkin netistä ladattavien ilmaisohjelmien kanssa ei ollut mitään ropleemaa, mutta uusi word on vielä aika outo ja uusi photoshop se vasta ihmeellinen onkin. 

Olin etukäteen varautunut siihen, että yksi peli ei toimisi uudessa koneessa, mutta en tajunnut, ettei toimi mikään muukaan. Lisäksi tajusin, että todennäköisesti en pysty asentamaan tulostintani tuolle uudelle koneelle. Pitänee siis säilyttää vielä vanha kone sitä varten, että sillä pystyy pelaamaan sitä yhtä peliä ja tulostamaan tarvittaessa juttuja. Onneksi mun tarttee äärimmäisen harvoin tulostaa mitään.

Uudessa koneessa ollaan jännän äärellä myös tän touchpad-levyn kanssa. Se on toisaalta älyttömän kätevä, kun pieni hipaisu tai näpäytys riittää. On myös kätevää, että jos vetää kahdella sormella, tietokoneen näyttö käyttäytyy ihan samalla tavalla kuin älykännykän näyttö. Eli vetämällä alhaalta ylös liikkuu näkymä alas. Eli samalla logiikalla, kun ottais sormella kiinni näytöstä ja yrittäis vierittää sitä ylöspäin. Mutta se mikä on haasteellista, on se että jos se tulkitsee sormen liikkeet zoomaukseksi, silloin kun et sitä tarkoita. Lisäksi leikkaa-liitä toiminnot ovat vähän epävarmempia tuolla kuin tavallisella hiirellä. Mutta eiköhän tähänkin totu.

Tällaisia uutisia tällä kertaa. Sairastaminen senkuin jatkuu, toivon kovasti, että saisin ääneni takaisin viimeistään maanantaiksi, sillä taas pitäisi suoriutua oikeudenkäynnistä. Olen jo kaksi oikeudenkäyntiä vetänyt ihan surkeassa fyysisessä kunnossa ja se oli hirveätä. Nyt oli 2 päivää sairaslomaa ja viikonloppu perään, niin toivotaan, että se vähän auttaisi. Tällä kertaa sentäs pidin tämän aika nopeasti, jo 1,5 viikon sairastamisen jälkeen. Viime kerralla kärvistelin töissä 7 viikkoa sairaana. Mutta tosin tällä kertaa oli pakko tehdä tällainen ratkaisu, kun ääni meni ja mun työ on aika vaikeata ilman ääntä.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Päivät 30-36 (part 2) työläs viikko

Hei,

tämänkin tekstin otsikoksi olisi hallunnut laittaa "hulluviikko", mutta muistaakseni mulla oli sellainen ihan hetki sitten, niin mennään sitten vaikka termillä työläs. Sitä se nimittäin oli. Kuvaavinta lienee, että laskutin parin päivän aikana kuudenneksen koko kuukauden normaalista laskutuksesta. Ja olin muutenkin koko viikon lennossa. Jo keskiviikkona oli sellainen olo, että tästä ei hengissä selvitä ja kun perjantai-iltana mä odottelin vielä joskus 18.45 oikeudenkäyntiä alkavaksi, oli lähellä, etten marssinut saliin ja ilmoittanut tuomarille että "hop hop, nyt on sellainen viikko takana että tätä ei nyt kaivata ja muutenkin on parempaa tekemistä...".

 
 Tällä viikolla kului junassa 6,5 tuntia, bussissa 3 tuntia ja autossa 30 minuuttia

Eli tiivistettynä voisi sanoa, että tämän viikon teema oli ympäripyöreät (eli kellonympäri ulottuvat) työpäivät, paljon matkustamista ja ruokailujen väliin jäämistä. Tämä oli ruokailujen ja liikuntojen kannalta päin mäntyä mennyt viikko. Mutta tiedättekö mitä, mä en jaksanut edes stressata siitä. Olin niin vihainen jo työkuvioistani, että aattelin, että ihan sama miten ruuat ja liikunta menee. Niillä on varaa odottaa viikko, mä en niitä kaiken tän muun lisäksi murehdi. 

 Ilmat on kylmentyneet sen verran, että pakko pitää takkia. Tämä on 10 vuotta vanha takki.

Jotenka, tietenkin paino sitten pysytteli ennallaan eikä laskenut, koska mä söin ihan miten sattuu. Väärään aikaan, osittain väärää ruokaa ja aivan liian vähän ruokaa. Huomasin, etten viime viikolla tullut laittaneeksi sinne sitä tilannepäivitystä. No nyt ollaan siis noin 5 viikon jälkeen tilanteessa, että paino on -2,2 kiloa, vyötäröltä on lähtenyt 4 cm, vatsan leveimmästä kohdasta 3 cm, lantiosta 2 cm, reisistä ei yhtään ja rinnasta 3 cm. Eli vauhti on hidas. Ensimmäisten kolmen viikon aikana tippui 2 kiloa ja sitten kun aloitin uuden ruokavalion, mun keho meni aivan sekaisin. Sain jopa ensimmäistä kertaa 10 vuoteen kuukautiset. Jotenka sen ensimmäisen viikon saldoksi jäi lopulta vain se -200 g ja sitten kun tämä viikko oli mitä oli, niin paikallaan pysyttiin. 

Vertailukohdaksi kerrottakoon, että viime kerralla laihdutin ketokarppaamalla (= hiilihydraattien määrä alle 20 g vuorokaudessa). Silloin viiden viikon jälkeen saldo oli -4,5 kiloa. Karkeasti ottaen tää nykyinen systeemi on lähes puolet hitaampaa. Tietenkään tästä viikosta ei voi ruokavaliota syyttää, kun en mä sitä kovin hyvin edes noudattanut. Mutta yksi juttu on nyt varmaa, mä siirryn takaisin karppaukseen/ketokarppaukseen heti kun tää 8 viikon pätkä on ohi. Tosin valitettavasti tämä pätkä pidentyy nyt varmaan yhdellä viikolla, kun ei tätä viikkoa edes kehtaa laskea mukaan siihen. Syy?

 

Tämä ruokavalio kyllä varmasti pitkällä tähtäimellä karistaa kehosta rasvaa, mutta tästä ei oo mun loppuelämän ruokavalioksi. Tää on ensinnäkin aivan liian työläs ja sopimaton mun elämään. Mun työssä on aivan normaalia, että välillä on sikakiire ja välillä sä oikeasti istut useita tunteja käräjäoikeudessa. Mun ennätys siinä hommassa on 12 tuntia niin, että oli tunnin lounastauko ja 2 kpl 15 minuutin taukoja. Ja vaikka yksittäinen oikeudenkäynti ei kestäisikään kauan niin myös silloin ollaan helisemässä, kun yhdelle päivälle osuu useita oikeudenkäyntejä, kuten tällä viikolla oli. Lyhyesti sanottuna, tässä ammatissa on välillä niin kiire, että sä ehdit syödä ennen töihin menoa ja töistä pois tullessasi. Ei siihen yhtälöön sovi mikään "yritä syödä 5 kertaa päivässä".


Toisekseen ruoka mitä mä joudun nyt syömään on vaan kertakaikkiaan niin omaan makuaistiini sopimatonta ja työlästä valmistaa, ettei tämäkään sovi mulle. Jos mä lasken viikkoja siihen, milloin tämä loppuu, niin tiedän, että tästä ei ole mun loppuelämän ruokavalioksi. Mun elämään tarttetaan sellaiset ruuat, jotka voidaan tehdä kerralla sunnuntaina ja ottaa pitkin viikkoa mukaan yhdessä rasiassa, joka tuikataan töissä mikroon. Plus mä haluan syödä ruokaa, joka maistuu mun mielestä hyvältä, en ruokaa, jota kyllä pystyn syömään, mutta josta en oikeasti vain pidä. 

Karppaus sen sijaan sopi mulle täydellisesti. Se tuntui jo alusta asti siltä, että tätähän mä voin tehdä koko loppuelämäni. Vaikka mulla välillä pääsikin päänsisäisistä ongelmasta johtuen herkkumonsteri valloilleen siten, että lopulta lihosin takaisin, niin mulla ei kertaakaan näiden karppausvuosien aikana ole ollut ongelmaa sen kanssa, että ruokavalioon ei kuulu vilja, peruna, pasta, riisi eikä sokeri. Aamupalat ja lounaat olen koko tän ajan vedellyt karppeina. Aamupalalla oli turkkilaista jugurttia marjoilla, lounailla eniten kaalipaistosta, kinkkukiusausta ja lassakaa. Kaikki karppityyliin valmistettuja. 

 

Karppauksen osalta mulle myös sopi se, että siinä katoaa nälän tunne kokonaan. Voi olla vaikka kuinka monta tuntia syömättä eikä mitään ongelmaa. Sen sijaan nyt perjantaina alkoi nälkä riivata, koska ruuat olivat mallia aamupala 8.30, proteiinijuoma ja pähkinöitä 13.00 ja "lounas" 20.00. Karppauksessa ei ollut oikeastaan mitään muuta ongelmaa, kuin se ikuisesti todella paljon päästä ottava seikka, että muut eivät millään ymmärrä sitä. Se on toisinaan sosiaalisesti vaikeaa, koska on ihmettelijöitä riittää. On mullekin kommentoinut tuonne joku noita mun karppiruokia, että ihan hirveitä suola-, rasva- ja ties mitä kasoja :D Ainut vaan, että jos mä pysyn täysin irti herkuista, se "suola-, rasva- ja ties mikäkasa" tiputtaa mun painoa kilon viikkovauhdilla. Jos tahti on hitaampi tai täysin pysähtynyt, se johtuu siitä, että olen syönyt jotain "epäkarppia" eli käytännössä niitä herkkuja. Mutta rasvaa, rasvaista lihaa, rasvaisia maitotuotteita, rasvaisia juustoja yms. voi vedellä ihan huoletta. Niin kauan kuin mukana ei ole hiilihydraatteja, ne vain menevät kehosta läpi. 

 

Laihdutuksessa ei koskaan ole kyse itsekurista. Syynä sille miksi laihdutus on niin vaikeaa, on se, että ei ole löytänyt itselleen sopivaa systeemiä. Itselleen sopiva systeemi on sellainen, joka on helppo ja laihduttava. Ja kun ihmiset on erilaisia, niin mikään yksittäinen systeemi ei sovi sellaisenaan kaikille. Joten epäonnistumaan ovat tuomittuja ne, joille vain hoetaan "syö vähemmän, liiku enemmän" ja "nyt rasvat minimiin, sitten syöt tätä lihaa/kalaa/kanaa, kasviksia ja peruna/riisi/pasta/puuro/leipä" ja jotka perustyypiltään vain sattuvat olemaan sellaisia, että tuo ei toimi heillä. Minä olen sellainen. Kunnon laihtuminen alkoi vasta siinä vaiheessa, kun aloin tekemään kaiken täysin päinvastoin kuin yleiset suositukset ja yleinen luulo terveellisestä ruokavaliosta on.

Laihdutuksesta yleisesti viisaimmat lauseet ja oivallukset  yleistasolla olen lukenut Patrik Borgin kirjasta Rentoa painonhallintaa. (yksityiskohtaisella tasolla ei ole Andreas Eenfeldtin Ruokavallankumouksen voittanutta) Tässä muutamia Borgin oivalluksia:
- älä laihduta tavalla, joka nakertaa hyvinvointiasi, koska silloin et laihdu pysyvästi (toisin sanottuna, teetpä mitä vain, mitä et jaksa loppuelämääsi, se on väärä tapa)
- ruuan mausta ei tingitä ("mitä järkeä on syödä terveellisesti mutta mauttomasti - fiilis ei taatusti siitä parane". Tää on niin tosi!)
- laita siihen salaattiin vaikka pekonia, kunhan syöt salaattia
- napostelu kerran viikossa on liian vähän. Se on asketismia ja tylsää.
- vain sellainen liikunta laihduttaa jota tehdään - ja vain sellaista liikuntaa tehdään, joka tuntuu hyvältä. (tää oli aikanaan tosi hyvä oivallus. Kirjassa käytiin tätä läpi esimerkin kautta. "kumpi laihduttaa enemmän, juoksu vai pentangin pelaaminen? Jälkimmäinen jos rakastat sitä.")
- laihduttajan ei kannata liikkua laihtuakseen. Paremman fiiliksen vuoksi kannattaa liikkua.
- "äärimmäisen hyvä ja suositeltava lähtökohta elintapamuutoksen pohtimiseen on miettiä realistisesti ilman hehkutusta kunkin päätöksen ja muutoksen kohdalla jaksanko tehdä tätä ainakin seuraavat kaksi vuotta. Jos vastaus on ei, on muutos syytä jättää sellaisenaan tekemättä ja miettiä, kuinka muutoksen voisi toteuttaa siten, että vastaus olisi kyllä. Tämä perustuu siihen, että jos laihdutuksessa on nyt joitakin elementtejä, joista myöhemmin luovut, painosi tulee nousemaan sen verran kuin ne elintavat ovat sinua laihduttaneet. Sellainen elämäntaamuutos on painon kannalta turha, joka ei ole pysyvä."


Mun ohjelman tehnyt ehkä vetää tässä vaiheessa syvään henkeä ja miettii "mitä minä juuri luin", mutta loppujen lopuksi, ei puhdas karppaus ihan hirveän kaukana tästä ruokavaliosta ole. Erot ovat lähinnä ruokailukertojen määrässä ja makroravinteiden määrissä. Karppaus on lyhyesti kuvattuna rasvaiset liha/kala/kana/maitotuotteet + kasviksia. Syöntikertojen määrä per päivä 3. Tää tämän hetkinen ruokavalioni puolestaan on lyhyesti kuvattuna vähärasvainen liha/kala/kana/maitotuotteet + kasviksia + peruna/riisi/pasta. Syöntikertojen määrä per päivä 5. Eli käytännössä loppujen lopuksi erot ovat aika pienet, kun vertaa siihen, että jotkut vetelee niitä maustettuja jugurtteja, leipää päällisineen, eineksiä jne.

Tämän viikon ruokailut:
Maanantai (illasta alkaen työmatkalla)
- smoothie
- lihapullia, lohkoperunoita + salaatti
- proteiinipatukka + pähkinöitä
- kiinalaisessa ravintolassa riisiä + kastiketta jossa oli kanaa ja kasviksia 
- ei iltapalaa, koska piti tehdä töitä emmekä ehtineet käydä kaupassa

Tiistai (työmatkalla iltaan asti)
- munakas, jossa välissä metwurstia, juustoa ja kirsikkatomaatteja (tätä oli kaverilla tarjolla)
- Chicken fajita-salaatti Hyvinkään subwayssa
- proteiinipatukka + pähkinöitä
- rahkaa + marjoja

Keskiviikko
- smoothie
- lihapullia, lohkoperunoita + salaatti
- proteiinijuoma + pähkinöitä
- (päivällinen jäi väliin, koska olin töissä niin pitkään, että kerkesin käydä kotona vain heittämässä työlaukun ennen kuin menin illanviettoon, jossa join kivennäisvettä sitruunalla)
- rahkaa + marjoja

Torstai:
- smoothie
- proteiinijuma + pähkinöitä (toisen kaupungin käriksen asianajajien huoneessa)
- subwayn salaatti (oli niin kiire laatia yksi haastehakemus, ettei ollut aikaa mennä kotiin värkkäämään normiruokaa)
- rahkaa + marjoja (meni taas niin myöhään, että ei siinä ollut enää mitään järkeä syödä sekä päivällistä että iltapalaa)

Perjantai:
- smoothie 
- proteiinijuoma + pähkinöitä (linja-autolaiturilla odottamassa bussia)
-  30 cm chicken fajita-subi (kun raahustin lopen kuolleena väsymyksestä ja tuhannen nälkäisenä oikeudenkäynnistä siinä iltakasilta. Myönnän että tämä oli sellainen tunnesyöminen laatua "äkkiä tänne jotain hyvää, mua vituttaa")

Lauantai (syntymäpäiväni, teoriassa tämä oli ensimmäinen "syö miten haluat päivä")
- marjoja + rahkaa (koska banaanit oli loppu, en tehnyt smoothieta)
- paikallisessa ravintolassa (vähän amarillon tyylinen) hamppari ranskalaisilla ja juomana pepsi
- illalla leffan kanssa 250 g irtokarkkeja

Sunnuntai:
- marjoja + rahkaa
- lihapullia, lohkoperunoita, salaattia
- proteiinijuoma + pähkinöitä
- iltapala (koska eilen en tehnyt mitään, tänään on niin kiire, etten tasan ehdi syömään päivällistä)

Liikunnat:
aamulenkit lauantaina ja sunnuntaina. 

Sellaista. Ensi viikolla yritän noudattaa ohjelmaani säntillisemmin. Kiireen pitäisi helpottaa, mutta haasteina edessä tiistaina Lakimiesliiton roadshow ja perjantaina työpaikan "varaslähtöpikkujoulut".