kappas, tämä onkin tämän blogin kahdessadas kirjoitus. Alkuaikoina ajatus blogin sisällöstä oli erilainen. Sitten se oli yhdessä vaiheessa laihdutusblogi ja nyt se on ollut jo kolmisen vuotta vain tällainen "lifestyleblogi". Tai tarkasti ottaen päiväkirja siitä, mitä elämässäni on tapahtunut ja mitä päässäni on milloinkin liikkunut. Vaikka tähän kohtaan sopisi myös jonkinlainen yhteenveto, niin nyt näin lomalla on kehnosti aikaa sellaisen tekemiseen. Pitää ehtiä puuhailla muuta. Mutta tähän kohtaan haluan kertoa Tukholman reissustani.
Lennettiin viime lauantai-aamuna tällaisella pikkukirpulla Kokkolasta Tukholmaan. Minulla oli jostain syystä pahoinvointia jo aamusta ja lentosääkin oli sellainen, että jouduin toteamaan että, "kappas matkapahoinvointia voi olla lentokoneessakin". Siitä on varmaan pitkästi yli 10 vuotta, kun olen viimeksi lentänyt näin pienellä koneella ja olen tottunut paljon vakaampaan menoon. Tämä kallisteli ja välillä tärisi siihen malliin, että aattelin puklaavani justiinsa. Mutta onneksi lentoaika oli vain 1 tunti ja 20 minuuttia.
Ilmeisesti Tuhkolman pääkirjasto tuo oranssi rakennus
Olimme varanneet ja maksaneet lentojen lisäksi etukäteen myös lentokenttäbussin ja hotellin, joten päästiin lentokentältä kätevästi keskustaan ja siellä kirjautumaan hotelliin. Äiti oli valinnut meille Scandic Grand hotellin Kungsgatanilta ja se oli nappivalinta. Lentokenttäbussilta piti kävellä vain korttelin verran sinne ja tärkeimmät turistikohteet olivat aivan kävelymatkan päässä hotellilta. Liikuimmekin lähinnä kävellen, paitsi kerran menimme metrolla ja kerran ratiovaunulla.
Drottningsgatanin leijonan kanssa piti tietysti poseerata
Ruotsi oli perinteisesti taas Hannu Hanhi säiden suhteen ja tuolla olikin koko ajan aurinkoista ja sellaiset +20 astetta, mikä tuntui jostain syystä paljon lämpimämmältä. Mietittiinkin jo reissussa, että no tässä on nyt sitten nämä tämän kesän hyvät säät. Suomessa ei ole tarjolla vastaavia. Sen jälkeen kun oltiin otettu hotellihuone vastaan, käveltiin suunnilleen koko Norramalmin läpi tsekkaamaan yhtä kauppaa (kävelymatka per suunta lähemmäs 45 min). Ja sitten kävi ilmi, että se oli kiinni. No ei muuta kuin kävellä takaisin. Tulipa siinä sitten nähtyä Norramalm.
Kun selvittiin Norramalmilta takaisin, suunnattiin vanhaan kaupunkiin. Että se oli ihastuttava kapeine kujineen ja vanhoine taloineen. Tosin pari muutakin turistia oli samaa mieltä. Välillä oli ruuhkaa niin, että hyvä kun sekaan mahtui.
Vanhassa kaupungissa pyörimisen jälkeen suunnattiin Södramalmille. Siellä ei kuitenkaan loppuunsa jaksettu kauaa pyöriä, sillä takana oli jo siinä vaiheessa noin 5 tunnin käveleminen. Jalat tykkää vähän kyttyrää, kun yhtäkkiä kävelee niin paljon.
Todettiinkin tämän puiston jälkeen parhaaksi vaihtoehdoksi ottaa metro takaisin hotellille ja suunnata syömään. Syömisen jälkeen pyörittiin vielä vähän Norramalmilla, mutta pienen äkäisen sadekuuron saattelemana suunnattiin lopulta hotellille ja käytiin nukkumaan hyvissä ajoin.
Seuraavana päivänä osallistuttiin 70 minuutin pituiselle panoramabussi-ajelulle ympäri Tukholmaa. Se olikin hyvä rasti, sillä kuulokkeilla sai kuunnella suomen kielellä selityksiä ja jalat saivat hieman lepoa.
Bussiajelun jälkeen käveltiin Djurgårdenin vehreälle saarelle, jossa sijaitsevat muun muassa huvipuisto Gröna Lund ja "eläintarha/ulkoilmamuseo" Skanssen.
Näkymä Djurgårdeniin vievältä sillalta Strandgatanille, kuulemma Tukholman hienoin katu
Djurgårdenissa käytiin syömässä ja pyörittiin vähän aikaa ympyrää ja suunnattiin sitten Skansseniin.
Skanssenilta on näköjään yllättävän vähän kuvia. Siellä olisi voinut kyllä kuvata paljon enemmänkin, etenkin niitä viikinkityyppisiä muinaisia rakennuksia. Skanssenilta otettiin sitten raitiovaunu keskustaan, koska jalat olivat jo todella finaalissa kahden päivän kävelyn jäljiltä. Käytiin vielä kahvilassa Sergein torilla ja suunnattiin sitten lentokentälle.
Tukholmassa olisi kyllä riittänyt nähtävää vielä paljon enemmänkin, mutta yhdellä reissulla ei yksinkertaisesti jaksa kävellä niin paljon. Ainakaan tällainen istumatyöläinen. Seuraavaa reissua jäävätkin odottamaan ainakin perusteellisempi Södramalmin tutkiminen sekä Östermalm, Kungsholmen ja mitä muuta hienoa nyt nähtiinkään ainoastaan nopeasti bussista. Ehkä seuraavalla reissulla pitää käydä myös Gröna Lundissa ja kuninkaanlinnassa.
Takaisin lentäessä Ruotsin yllä näytti tältä.
... ja Suomeen tulon kyllä huomasi. Pilviä silmän kantamattomiin. Maassa sitä ei tulekaan aina ajatelleeksi, mutta pilvien päällä paistaa aina aurinko. Huomatkaa mielenkiintoinen halo. Aurinko paistoi suoraan takaamme ja pilvissä on vettä. Tuloksena on ympyränmuotoinen sateenkaari.
Oli hyvä reissu. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta Tukholmassa siten, että sai vapaasti kulkea ympyrää, eikä tarvinnut mennä minkään joukon osana kuten vuonna 2001 (partioleiri) tai 2004 (Army Cadet Exchange). Oon aivan äimänä siitä hienojen talojen, puistojen ja vesistön määrästä, mikä Tukholmassa on. Se on uskomattoman hieno kaupunki. Ehkä joskus tulevaisuudessa siellä voisi myös pyöräillen perehtyä maisemiin ja nähtävyyksiin. Suosittelen kyllä lämpimästi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti