Heissan,
ensimmäinen osa tämän vuoden kesälomasta on nyt taputeltu. Nopeasti meni 2,5 viikkoa ja syyskuun alussa on luvassa vielä toinen 2 viikon "loma". Teoriassa oikeastaan se on 2 viikkoa työttömänä, mutta en nyt oikein ajattele että se olisi oikea termi siihen, koska ensimmäinen viikko menee ainakin osittain itsensä ja omaisuutensa siirtämiseen ja toinen viikko Kroatian lomaan. Ja koska siellä odottaa se Kroatian matka, ei tälle ensimmäiselle pätkälle ollut minkään luokan paineita niin ohjelman kuin säidenkään puolesta. Nyt ensimmäisellä pätkällä tulikin puuhasteltua kaikenlaista pientä.
Lomasta noin 2 viikkoa olin Pohjanmaalla ja vietin aikaa perheeni ja ystävieni kanssa. Kävin muutaman kerran "lenkillä-lenkillä" eli puhtaasti kuntoilumielessä ja sitten kävin useammasti "pokemoneja metsästämässä -lenkillä". Pokemon Go:n lataamisen jälkeen kävelin viikossa 40 km pelaten sitä peliä :D Käytiin tietysti myös muutamaan otteeseen vesijuoksemassa maauimalassa. Jos Kokkolassa vierailee kauniina kesäpäivänä, suosittelen ehdottomasti VesiVeijarin lämmitettyä ulkoallasta niin uimiseen kuin vesijuoksemiseenkin! Ihanan rentoa puuhaa, joskin tunnin vesijuoksemisen jälkeen altaasta nousun jälkeen kyllä hoksaa tehneensä jotain.
Tämä on ainut pokemonlaji, minkä olen nähnyt, mutta en saanut kiinni. Kyllä harmitti!
Tuosta Pokemonista on pakko sanoa, että itselläni ei ole ollut minkään maailman ongelmia pelata sitä näin aikuisena, enkä suoraan sanottuna ymmärrä miksi jotkut tahot moittivat sen pelaamista. Pois lukien tietysti se, että liikkuessaan ja etenkin liikenteen lähellä pitää huolehtia siitä, ettei aivan päättömästi tassuttele autojen tai muiden tiellä liikkujien eteen. Itse olin lapsi, kun tv:stä tuli Pokemon-piirrettyjä ja kun minulla oli oma gameboy, jolla pelasin pokemonia. Yksi parhaista peleistä ikinä muuten! En muista miksi luovuin gameboysta, mutta se on ollut sellainen virhe, jota olen katunut jälkeenpäin paljon.
Pikachua mä etsin työllä ja tuskalla viikon, lopulta se löytyi läheltä Kajaanin kotiani :) Kun olin kävellyt jo 40 km etsiessäni sitä...
Joten totta kai tällä taustalla Pokemon on minulle ainutlaatuinen nostalgia-trippi lapsuuteen. Uskoisin lisäksi, että kuulun sellaiseen sukupolveen, jonka lapsuuteen kuuluivat pelit ja joka ei aikuistuessaankaan lopettanut niiden pelaamista. Siksipä Pokemon Go:n pelaamisessa ei ole mitään ihmeellistä. Tietyllä tavalla huvittavaa on kuitenkin, miten omalla tavallaan ilahtuneita ja hämmästyneitä nykyajan nuoret/lapset ovat siitä, että aikuinenkin on tuolla pelaamassa pokemonia. Monta hymyä ja tiedustelua millä tasolla olen, olen vastaanottanut pokestoppien lähellä tassutellessani.
Asuntomessujen sympaattisin kohde, siilin pesä :)
Yksi loman ohjelmanumero oli Seinäjoen asuntomessuilla käynti. Käytiin siellä veljeni ja hänen tyttöystävänsä kanssa. Sinänsä varsin ajankohtainen aktiviteetti, sillä minä olin itse juuri ostanut asunnon ja he olivat ostaneet omakotitalon. Ei meillä kellään varmaan ikinä ole varaa sellaisiin asuntoihin, mitä siellä asuntomessuilla oli, mutta pikkuideoita ja sisustusratkaisuja siellä oli hyvä katsoa. Eiku hei, olihan siellä sellainen pieni 30 neliön talo, joka oli itseasiassa jopa 70.000 euroa halvempi kuin juuri ostamani asunto :D Siitä tulikin ajatus, että jos koskaan enää muutan takaisin Kokkolaan, voisin rakennuttaa pienen omakotitalon itselleni. Tosin neliöitä saisi olla enemmän kuin 30.
Tähän olisi ollut varaa
Oli kyllä tosi erilaista käydä asuntomessuilla kun oikeasti omistaa asunnon, jolle voi jopa jotain tehdä niin halutessaan. Minun asunto nyt on niin uusi, ettei siellä tarvitse muuta kuin maalata seinät, että se olisi täydellinen. Oli kuitenkin mukava vierailla sellaisessa messutalossa, jossa oli kans vedetty seinät vaaleanvihreiksi, kivaltahan tuo näyttää edelleen.
Toinen pieni ohjelmanumero oli, kun käytiin ystäväni kanssa Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla. Vaikka olenkin asunut Kokkolassa noin 20 vuotta, kyseessä oli ensimmäinen kerta kun osallistuin tuonne. Se olikin oikein mukava tapahtuma. Kansanmusiikki on aika lähellä kelttiläistä musiikkia, josta pidän ja kansantanssiesitykset olivat hienoja. Sitä tuli katseltua sillä silmällä, että tuohan voisi oikeasti olla aika hauskaa osata itsekin tanssia noin. Sää suosi muuten, mutta illasta alkoi sataa hurjasti vettä ja meillä kun oli auto kilometrin päässä parkissa, piti viimeisenä vetää sellainen märkä via dolorosa :D Ystävän kanssa se märäksi kastuminen oli kuitenkin kivempaa kuin yksin. Kansanmusiikki festareilta mukaan tarttui uusi viuhka (vanha oli mennyt rikki) ja spotifyn celtic-soittolistalle Basco-nimisen yhtyeen tuotanto.
Kolmas kesäloma-aktiviteetti oli äidin kanssa reissu Tuurin kyläkauppaan. Edellisestä siellä käynnistä oli aikaa vuosia. Viimeksi kävin siellä äitini, veljeni, poikaystäväni ja mummoni kanssa. Erosin poikaystävästäni 2009 ja mummo kuoli samana vuonna, joten yli 7 vuotta oli aikaa edellisestä visiitistä. Jotenkin paikka tuntui pienemmältä kuin muistin. Kotikaupunkini Prisma on esimerkiksi niin valtava, että siihen verrattuna Tuuri ei ollut niin mahdottoman suuri. Toki siellä oli vaikka ja mitä sellaista, mitä Prismasta ei varmaankaan löytäisi. Äiti teki hyviä löytöjä omiin tarpeisiinsa ja minulle tarttui mukaan 3 purkkia. Yksi teelle, yksi sokerille (joku muu saattaa käyttää vaikka itse en käytäkään) ja yksi kahville.
Viimeinen varmaan yllättää, koska yleisesti on tiedossa etten juo kahvia, ainakaan tavallista. Tähän asti vain kahviloiden erikoiskahvit ja toisaalta kaupassa myytävät kylmät starbucksit ja frezzat yms. on kelvanneet. Tuuriin saavuttuamme minua kuitenkin jostain syystä väsytti siihen malliin, että ensimmäisenä oli pistäydyttävä kahvilassa. Kun siellä ei kumma kyllä ollut tarjolla mitään erikoiskahveja, päätin uhrautua ja ottaa normaalin kahvin maidolla ja sokerilla. Yllätykseni oli todella suuri, kun se ei maistunutkaan pahalta! Totesin, että tässä on kai käynyt vähän kuten valkoviininkin kanssa, minä olen noita erikoiskahveja ja kylmiä kahvijuomia lipittäessäni tottunut kahvin makuun. No sitten kun monet muut juo kahvia ja itse juon sitä silloin, kun väsyttää aivan hirveästi ja on pakko pysyä hereillä tehdäkseen jotain (yleensä töitä työpäivänä), ajattelin, että voisin oikeastaan Lappeenrannassa jossain kohtaa investoida kahvinkeittimeen. Toki mun on edelleen pidettävä huoli siitä, että juon kahvia tarpeeksi harvoin, että piristävä vaikutus säilyy. Lisäksi siinä on se, että kahvi ei vielä mene ilman makeutusta, toisin kuin tee. Siksikään siitä ei voi mitään päivittäistä tapaa tehdä.
Kajaanissa yksi ilta
Kajaaniin palasin niin, että minulla oli kolme päivää aikaa tehdä kotihommia ennen töihin paluuta. Normaalin siivouksen lisäksi pesinkin perusteellisesti sekä keittiön, vessan että vielä ikkunatkin ja ilmoitin sitten vuokranantajalle, että joudun irtisanomaan vuokrasopimuksen. Nyt täällä passaa tulla uudet vuokralaiskandidaatit katsomaan miltä tämä näyttää.
Tällaista pientä sitä on siis puuhattu viimeiset 3 viikkoa. Säät sattuivat suosimaan ja vaikka kyseessä oli vain 2,5 viikon loma, onnistuin silti nollaamaan itseni niin täysin, että torstai-aamuna töissä piti miettiä 5 minuuttia, että mikäköhän mun salasana oli ja kuinka monta kertaa mulla on varaa kokeilla :D Onneksi mietinnän jälkeen sain sen kuitenkin ensimmäisellä oikein. Tietotekniikkaihmisten ollessa lomilla, olisi ollut sangen haastava tilanne, jos olisi tullut lukinneeksi tunnuksensen.
Loppuun vielä, että ajaessani yksi päivä ystäväni luo, radiossa juontajat kysyivät, mikä ihmisillä on sellainen esine josta tulee mieleen kesä? Jäin miettimään tätä. Päädyin lopulta nimeämään omiksi kesä-esineikseni hellehatun ja viuhkan. Olinkin melkoinen näky yksi päivä, kun metsästin pokemoneja pinkissä hellehatussa, pinkissä hellemekossa ja jalassa oli vielä pinkit crocsit :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti