2017 - hyvän perusarjen vuosi + huonekalutetris uuden tv:n myötä

Hei,

näin uuden vuoden ensimmäisenä päivänä on hyvä tehdä katsaus menneeseen vuoteen. 2016 oli minulle sellainen suurten saavutusten vuosi muun muassa ensimmäisen omistusasunnon ja varatuomarin-arvonimen muodossa. Lisäksi sen vuoden joulukuussa minulle päätettiin myöntää asianajajan titteli. 2017 ei tapahtunut mitään niin isoa, vaan vuosi oli sellaista hyvää perusarkea. Oikeastaan ainoastaan kaksi negatiivisempaa asiaa tapahtui, onnistuin murtamaan kämmeneni ja veljeni koira kuoli, mikä suretti minuakin kovasti. Muilta osin oikeastaan ainoastaan positiivisia asioita kuului vuoteeni.

Ainut kuvamateriaali asianajajapäiviltä on yllättäen luentokaavioita

Vuosi alkoi tuttuun tapaan asianajajapäivillä ja koska ei ehditty ilmoittautua ajoissa päästäksemme iltaosuuteen, niin se oli minulle yhden yön reissu. Menin edeltävänä iltana Helsinkiin ystäväni luo ja aamulla suunnattiin yhdessä Kalastajatorpalle. Päiväohjelman päätyttyä lähdin takaisin Lappeenrantaan. Helmi-maaliskuussa oli vain tavallista arkea. Oikeastaan vuosi oli siitä jännä, että vuoden huippuhetket ajoittuivat pitkälti  kahdelle lyhyelle ajanjaksolle, toukokuulle ja marras-joulukuulle. 

Toukokuu alkoi mukavalla vapun vietolla ystävien kanssa ja sääkin oli suosiollinen, +13 ja aurinko paistoi. Paras vappu pitkään aikaan. Toukokuussa oli myös mukava työpaikan virkistyspäiväreissu, kaverien tuparit ja vuoden ehdoton kohokohta eli Kööpenhaminan reissu kaverin kanssa. 4 päivää aurinkoa siniseltä taivaalta ja +25. Kööpenhamina hurmasi meidät täysin kauneudellaan. Ajankohdan vuoksi joka puu, pensas ja kukka olivat täydessä loistossaan.

Kesälomaa oli vain pari viikkoa ja pidin sen kahdessa pätkässä. Jälkimmäisellä pätkällä käytiin äidin kanssa pitkästä aikaa Tankarin majakkasaarella ja loppu osassa lomapätkää äitini ja veljeni tulivat käymään Lappeenrannassa lyhyellä visiitillä ja teimme reissun myös Mikkelin asuntomessuille. Seuraavat merkittävät tapahtumat osuivat marraskuun lopusta joulukuun alkuun. Marraskuun viimeisenä viikonloppuna oli työpaikan pikkujoulureissu Leville, mistä kirjoitinkin edellisessä postauksessani. Sen jälkeen oli sitten paikallisten asianajajien pikkujoulut ja kaveriporukan itsenäisyyspäivän bileet. Jotenkin oikeastaan koko aika elokuun alusta joulukuun loppuun meni ihan älyttömän nopeasti. 

 

Aika lailla kaikki muu vuodessa oli sellaista hyvää perusarkea. Kaveriporukan kanssa käytiin neljästi pakohuoneessa ja vain yhdesti ei päästy ulos. Kaveriporukan kanssa oli muutenkin paljon kivoja hetkiä, jo mainittujen tupareiden, vapun ja itsenäisyyspäivänbileiden lisäksi käytiin syömässä hyvin pariinkiin otteeseen ja istuttiin iltaa lähes joka toinen viikko. Hyvään perusarkeeni kuului vuonna 2017 myös se, että osallistuin syksyllä kansalaisopiston kanteleen soittokurssille ja nyt osaan ainakin säestää 5-kielisellä kanteleella ja virittää sen. Osallistujia kurssille oli vain 3, joten keväällä ei tule uutta kurssia, mutta harkitsen, että pitäisikö olla oikein yhteydessä musiikkiopistoon, että jos saisi lisäopetusta kanteleen soiton suhteen. Harkitsen myös useampikielisen kanteleen hankkimista, jolloin soitto mahdollisuudet laajenevat olennaisesti. On kuitenkin hienoa, että voi sanoa vuoden päätteeksi oikeasti oppineensa jotain täysin uutta! 

Materiaalisella puolella vuoden 2017 merkittäviä juttuja olivat uusi pyörä, auto ja tv. Keväällä kyllästyin täysin siihen, miten huono vanha pyöräni oli ja miten tuskaa sillä oli pyöräillä. No olihan se 20 vuotta vanhakin. Pyöräliikkeessä ihmeteltiin miten olin ylipäätään päässyt sillä eteenpäin :D Uudella pyörällä kelpasikin pyöräillä. Kesällä oli joku todella turhauttava työreissu viikonloppuna julkisilla kulkuvälineillä ja silloin kylläännyin siihenkin ja päätin, että nyt se auto. Ja auto tuli. Se onkin helpottanut arkeani ihan huimasti. Ennen piti varata toimistolta käräjäoikeuteen/ poliisilaitokselle menemiseen tunti, autolla pääsee 15 minuutissa. Imatralle suuntautuvissa työtehtävissä ei tarvitse oikeudenkäynnissä tai kuulusteluissa katsoa koko ajan kelloa, että mitenkä onnistuu julkiseen liikenteeseen ehtiminen, vaan voi olla ihan rauhassa, koska työtehtävän loputtua voi vain lähteä heti ajamaan takaisin Lappeenrantaan. Autolla onkin tullut suhattua kiitettävästi ja maksetut kilometrikorvauksetkin ovat 4-numeroiset. Olen ollut todella kiitollinen autosta esimerkiksi Kouvolaan, Joensuuhun ja Savonlinnaan kulkemisten osalta! Mikkelissä olen käynyt vain kerran ja Kuopiossa en vielä kertaakaan. Kuopion osalta pitääkin funtsia, että onko se jatkossa paras autolla vai junalla. Junan kanssa saa pelätä, että miten niihin ehtii. Auton osalta joutuu stressaamaan parkkeerausta. 

2017 jatkoin myös parvekkeen tuunausta hommaamalla sinne reunakiviä ja ison kukkaruukun. Lisäksi tuli sellainen katosta roikkuva kynttilähärdelli. Ne tekivät parvekkeen yleisilmeeseen ihan hurjan muutoksen. 

Ihan vuoden viimeisinä päivinä hommasin myös tv:n. Olinkin ollut ilman tv:tä yli 8 vuotta. Tänä aikana ne ovatkin hieman ehtineet kehittyä ja äly-tv on minulle lähes samanlainen "vau"-efektin aiheuttava, kuin oli ensimmäinen älypuhelinkin. Ensimmäinen tv:ni on Samsungin 40-tuuman 4K UDH smart tv. Päädyin 40 tuumaan, koska ajattelin ensin sijoittaa tv:n eri kohtaan ja sille seinälle ei kovin iso tv olisi mahtunut. Tuolle seinälle mihin se loppujen lopuksi päätyi, olisi kenties voinut laittaa 49 tai 55 tuumankin tv:n, mutta kyllä tuolla 40:llä pärjää aivan hyvin. Mitä tulee siihen vau-efektiin, niin onhan tuo nyt ihan uskomattoman kätevää, että varsinaisten tv-kanavien lisäksi itse tv:stä pääsee suoraan netflixiin, areenaan, katsomoon ja ruutuun ilman mitään lisälaitteita. Eli suorien lähetysten lisäksi pystyy katsomaan kaikkea mitä mainituissa paikoissa on saatavilla. Ilman lisälaitteita. Ainut mitä piti tehdä, oli yhdistää tv internettiin eli minun tapauksessani langattomaan 4G wifiin, joka minulla on tietokonetta varten. Navigointi ja koko tv:n käyttäminen on yllättävän yksinkertaista, opin sen heti ilman vilkaisuakaan ohjekirjaan.

Ensimmäinen muumimukini oli myös vuoden 2017 hankintoja

Tv:n tulo tarkoitti tietysti huonekalutetriksen pelaamista ensimmäistä kertaa lähes 5 vuoteen. Vuonna 2013 muutin nimittäin Helsinkiin ja silloin muuttaessani istuin uudessa asunnossani sotkun keskellä varmaan 2 tuntia ja mietin, että miten ihmeessä nämä huonekalut kannattaa laittaa, että lopputulos on järkevä. Lappeenrannan asunnoissa ja Kajaanissa järjestykset olivat heti selkeät, että ei tarvinnut edes miettiä mikä mihinkin tulee vaan sen näki heti, että mikä on paras järjestys. Tv:n tulon myötä jouduin taas miettimään useamman tunnin (ja nukkumaan yön välissä), että mitenkäs tämän nyt tekee. Välillä meinasi olla jopa epätoivo, että ei saakeli, ei tähän asuntoon mahdukaan tv:tä ja se on jo ostettu. Whatsapp lauloi, kun viestittelin perheelleni, että miten ihmeessä tämän teen ja soitin jopa äidilleni whatsapilla videopuhelun ja esittelin ongelmaani :D 

Alkuperäinen ajatukseni oli laittaa tv kirjahyllyjen paikalle ja siirtää kirjahyllyt tuohon noin, että muodostaisivat vähän kuin seinää keittiön ja olohuoneen välille. Tällainen ratkaisu oli ollut kiva ja toimiva ensimmäisessä Lappeenrannan asunnossani. Mutta sepäs ei toiminutkaan tässä yhtään! Se näytti aika ikävältä keittiöstä päin eikä hirveen tyydyttävältä olohuoneestakaan päin, kun kuitenkin iso osa keittiöstä jäi näkyviin.

Suhteellisen nopeasti tajusin, että kirjahyllyt on pakko laittaa tuohon noin. Poikittain niitä ei voinut laittaa. Toiseen kulmaan niitä ei voinut laittaa, koska silloin niiden taakse olisi jäänyt se paikka, mihin tv:n "kaapelijohto" pitää kytkeä. Jos ne olisi jättänyt aiemmalle paikalleen, niin sohva olisi ollut keskellä huonetta ja lisäksi tv yksinään aika orpo tuolla pitkällä seinällä. Yksi seinä on lähes kokonaan ikkunaa ja parvekkeen ovea, joten siihenkään ei missään nimessä. Pyörittelin aikani sitten tuolla oletuksella sohvaa. Että tuleeko sohva siten, että selkämys tuota kirjahyllyä vasten ja tv kirjahyllyjen aiemmalle paikalle. Taas oli sohva keskellä huonetta ja näytti typerältä. 

Pahoittelut kuvan laadusta. Tuosta nyt käy ilmi mun keskeisin ongelma. Jos sohvan laittaisi tuohon, missä kirjahyllyt olivat ennen, se peittäisi noin puolet makuuhuoneen oviaukosta. Joten ei käy.

Vaikka makuuhuoneen ovi avautuukin makuuhuoneeseen päin ja mahtuisin kävelemään tuosta kolosta, niin se näyttäisi silti typerältä. 

Sitten kokeilin laittaa sohvan hieman vinottain. Koska tämä oli huonoista vaihtoehdoista paras, tässä kohtaa arvelin että tällä voisi potentiaalisesti mennä. 

Sohvan ollessa etäämpänä oviaukosta, vaikutelma ei olisi niin ahdas vaikka sohva oviaukon kohdalle osuukin. Tässä kohtaa nukuin välissä yön ja sitten seuraavana päivänä totesin, että ei vinokaan ole kovin hyvä, koska sitten tila näyttää siltä, kuin siinä olisi liikaa huonekaluja suhteessa tilan kokoon. No en minä tietenkään halua, että kotini näyttää liian pieneltä. Sitten ajattelin kokeilla laittaa sohvan suoraan linjaan suhteessa seiniin ja sellaisen etäisyyden päähän seinästä, ettei se tuki makuuhuoneen oviaukkoa liikaa. Ja siinä se sitten oli. 

Tällä mennään. Tv-taso saapuu vasta viikolla 2, joten tällä hetkellä tv on sohvapöydän päällä ja sohvapöytänä on vaarini tekemä arkku, jonka aion sijoittaa jommalle kummalle puolelle tv-tasoa. Taulutkin pitää sijoittaa uudestaan, sitten kun on ensin saanut katsottua, että mihin kohtaan tarkalleen tv-taso, tv ja arkku tulevat. Tällä hetkellä mun ongelma on, että laitanko tv:n suoraan divaaniosan kohdalle, jossa yleensä itse olen, vai vähän keskemmälle, jolloin koko sohvalta on paremmat näkymät. Jos katson tv:tä yksin, sen kannattaisi olla divaaniosan kohdalla. Jos tv:tä katsoo joku muukin, niin sen kannattaisi olla keskemmällä. 

Tämä tila tuntuu nyt jotenkin tosi avoimelta, kun sohvan divaani osa ei jaa tilaa siten, kuin se teki aikaisemmin. En kuitenkaan halua vaihtaa divaaniosan puolta. Ensinnäkin se olisi hirveä homma ja toisekseen on mukavampi olla täällä nurkassa, kuin keskellä huonetta.

Tämä nurkka onkin sitten mun ehdoton lempipaikka koko kämpässä. Tv on suoraan nokan edessä ja koska takana on jalkalamppu, tässä on myös hyvä lukea. Myös läppärillä tässä on mukava olla. Joskin on todettava, että yllättävän vähän mä nykyään olen läppärillä, kun fb ja uutissivustot tulee selattua pitkälti kännykästä. 

Jos joku ihmettelee, miten olen voinut olla ilman tv:tä yli 8 vuotta, niin tässäpä vastaus. Näkymä läppäristä sylissä ja toisaalta tv:stä tuolla taustalla. Katseluetäisyyden takia 40-tuumankaan tv ei näytä isommalta kuin sylissä oleva läppäri. Itse asiassa se näyttää pienemmältä. Tietysti asiaan on vaikuttanut se, että suorana tv:stä on ylipäätään tullut katsottua aika vähän mitään ja ylen kanavat ja mtv3:sen kanavat näkyvät suorina myös netissä. Mutta on se toki mukavampaa katsoa asioita tuosta tv:stä kuin läppäriltä.

Uutena vuotena kaverini oli kylässä ja katsottiin leffaa uudesta tv:stäni, asianmukaisin herkuin varustautuneena tietysti :)

Sellaisia ajatuksia liittyen vuoteen 2017. Näillä näkymin näyttäisi, että myös vuodesta 2018 on tulossa sellainen ihan perusvuosi. Varmaankin yritän järjestää taas jonkun ulkomaan matkan uuteen maahan ja toteutuessaan, sillä on hyvät ainekset olla vuoden kohokohta. Yritän myös järjestää itselleni reissut sitten, että näkisin vuoden aikana kauempana asuvia kavereitani Kuopiossa, Kajaanissa ja Oulussa. Tänä vuonna onkin edessä pitkästä aikaa täydet lomat, joten varmaankin myös Kokkolan reissuja tulee tehtyä enemmän kuin vuonna 2017. Mitä terveyteen tulee, jatkan sitä että yritän syödä mahdollisimman usein terveellisesti ja lisäksi tavoitteenani tälle vuodelle on harrastaa ainakin 2 kertaa viikossa liikuntaa ja siten päästä taas kiinni aktiivisempaan elämään, joka tässä työssäkäynnin myötä on päässyt kärsimään. Hyvä vuosi tästäkin varmasti tulee :)

Hyvää Uutta Vuotta 2018 kaikille!