lauantai 22. helmikuuta 2020

Back in business

Hei,

johan venähti tauko blogissa. Aloitin kauan sitten tämän blogin pitämisen, kun olin julkaissut facebookissa jotain niin pitkiä pohdiskeluja, että joku ehdotti, että eikö kannattaisi pikemminkin olla blogi, kuin kirjoittaa niitä facebookiin. Sitten vuonna 2012 aloin hyödyntää tätä laihdutusprojektissa ja aloin päivittää tätä tiheämmin ja tästä tuli enemmänkin päiväkirja, kuin mikään erityisen syvällisten asioiden pohdiskelupaikka.

Viime viikon lenkkimaisemia

Vuonna 2012 valmistuin oikeustieteellisestä ja sinä vuonna lähinnä etsin paikkaani maailmassa, joten laihdutusprojektille ja bloggaamiselle oli hyvin aikaa. Tauotta olen ollut työelämässä alkuvuodesta 2013 lähtien ja etenkin sen ensimmäisen vuoden koin aivan kamalan rankaksi, kun kaikki oli uutta ja vaati hirveästi opiskelua ja varsinaisten töiden lisäksi piti vielä tehdä se asianajajatutkinto. Siitä vuodesta lähtien terveelliset elämäntavat alkoivat jäädä. Ensin liikunta ja perässä ruokavalio. Vuosien varrella lihoin suunnilleen tuplana takaisin ne kilot, jotka olin tiputtanut vuonna 2012. Vasta tammikuusta 2019 alkaen löysin voimaa alkaa korjata tilannetta. Palaan tähän aiheeseen myöhemmissä kirjoituksissa, koska siitä onkin paljon kirjoitettavaa.

Elämäntapamuutoksen hedelmistä nauttimassa

Blogissa työelämään siirtyminen näkyi siten, että pikkuhiljaa painonpudotusasia jäi vähemmälle ja tästä tuli melkein pelkästään päiväkirja. Sellainen, josta etenkin maantieteellisesti minusta kaukana asuvat perheeni, sukuni ja ystäväni voivat lukea kuulumisia ja jota on itsekin kiva selata myöhemmin ja muistella elettyä elämää. Siksi nyt harmittaa, että välissä ehti kulua melkein 2 vuotta. Sinä aikana ehti tapahtua varsin paljon ja itseänikin harmittaa, että paljon elämää jäi kirjaamatta ylös.

Syitä pitkäksi venähtäneelle tauolle on kaksi. Jos oikein muistan, vuoden 2018 keväästä alkoi töissä ihan hullu pätkä. Töitä oli niin paljon, että energiaa ei tuntunut riittävän vapaa-ajalle ollenkaan. Blogin pitäminen alkoi tuntua vain ylimääräiseltä velvollisuudelta, eikä asialta, jota vapaaehtoisesti mielellään tekee. Ja silloin kun on kova stressi niistä asioista, jotka on pakko tehdä, minä yleensä minimoin kaikki "to do:t" vapaa-ajalta. Tämän vaikutus blogiin oli muutaman kuukauden luokkaa, vaikka stressitilanne jatkuikin alkuvuoteen 2019 saakka ja vuoden 2018 lopussa olin aivan burn-outin partaalla.

 Lenkkimaisemia tältä viikolta

Se miksi tauko oli lähes 2 vuotta, johtuu siitä, että vuoden 2018 kesällä läppäriini tuli jokin ongelma ja kone toimi siitä lähtien todella hitaasti. Yritin tuloksetta kokeilla vaikka mitä, että olisin saanut koneen toimimaan. Käytin läppäriä yhä vähemmän ja vähemmän ja tein kännykällä ne asiat, joihin olin aiemmin käyttänyt läppäriä. Oli kaksi asiaa, mitä ei voinut kännykkällä tehdä. Autoa koskevan excelin päivittäminen ja blogiin kirjoittaminen. Excelin täyttämistä varten käynnistin läppärin kerran pari kuussa. Käynnistä-napin painamisesta meni yleensä keskimäärin 45 minuuttia siihen, että sain avattua excelin ja päivitettyä sitä. Voitte kuvitella, että sellaisessa tilanteessa ei edes yritä käyttää nettiselainta ja kirjoittaa blogia. 

 Vähän aikaa näytti talvelta

Tiesin jo kauan sitten, että käytännössä blogin päivittämisen jatkaminen vaatii uuden läppärin hommaamista ja aina ajoittain sitä harkitsin, mutta aina se jäi. Kännykällä kuitenkin pystyi hoitamaan kaikki muut asiat ja excel hoitui kerran pari kuussa, kun oikein henkisesti valmistautui ja keräsi hermonsa kestämään sen operaation ja tiedossa oli, että läppäriin uppoaisi joka tapauksessa useita satoja euroja. Vasta nyt kun excelin päivittäminenkään ei enää onnistunut, otin itseäni niskasta kiinni, menin säästötilille ja hankin uuden tietokoneen. Nyt siis lähes 800 euroa köyhempänä, minulla on viimeinkin uusi läppäri. 1,5 vuoden vaikeuksien jälkeen tuntuu ihan käsittämättömältä, että kone käynnistyy täysin toimintakuntoiseksi muutamassa sekunnissa siitä, kun painaa käynnistysnappulaa. Tuntuu myös oudolta, että on taas "oma tietokone", kun on ollut niin kauan käytännössä ilman. Toki minulla on työläppäri ollut koko ajan, mutta sen kun avaa, se on sama, kuin menisi työpaikalle, enkä tietoturvasyistä käytä sitä mihinkään muuhun, kuin työasioiden hoitamiseen.

 Vaihto-operaatio käynnissä

Minulla on ollut vanhan läppärin työpöydällä 1,5 vuotta muistilappu, jossa oli asioita, joista olin suunnitellut kirjoittavani seuraavia blogitekstejä. Tein tietysti tämänkin koneen työpöydälle muistilapun, johon siirsin ne asiat ja yksi niistä on "Mistä on kannattanut maksaa kuukausittain". Yksi sen listan kohta on dropbox ja tämän viimeisimmän tietokoneen vaihdon myötä se on sitä kahta kauheammin. Helpotti nimittäin aivan älyttömästi tietokoneen vaihtamista, että musiikkeja lukuunottamatta kaikki tiedostot olivat dropboxissa. Näin ollen tarvitsi vain ladata dropbox uudelle koneelle ja tadaa, kaikki tiedostot olivat siinä. Toki dropbox olisi kätevä myös siinä tilanteessa, mikäli tietokone sattuisi menemään sillä tavalla rikki, että sitä ei voisi edes käynnistää. Musiikkien osalta nyt mietin, että onkohan sille joku syy, että en ole laittanut niitä dropboxiin. Kyse on siitä musiikista, minkä olen aikoinaan cd-levyinä tai iTunesin kautta ostanut. Aikana ennen spotifya. En tiedä, voisiko niitä kuunnella iTunesilla, jos ne olisi tallennettuina dropboxiin. Että jos tietokone sanoisi poks, niin nykytilanteessa ne 21 Gt katoavat taivaan tuuliin ja se on ajatuksena hieman huolestuttava.



Tällaisia aatoksia tällä kertaa. Suunnitelmana on paikata tapahtunutta blogitaukoa siten, että tulen kirjoittamaan jonkinlaiset koonnit vuosista 2018 ja 2019. Lisäksi tulossa on jonkinlainen tiivistelmä tammikuussa 2019 alkaneesta elämäntapamuutosprojektista, joka on ollut menestyksekäs ja jatkuu edelleen. Vuonna 2018 elämääni tuli myös bullet journal eli bujo. Sen olen kokenut itselleni elämänhallinnan kannalta hyvänä, joten tulen kirjoittamaan siitäkin. Saas nähdä, jos vaikka kerran viikkoon saisi pidettyä julkaisutahtia jatkossa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti