Kisaväsymystä ilmassa

Hei,

täällä taas yksi suhteellisen väsynyt bloggaaja. Tällä kertaa väsymyksen kohteena on se, että mulla tulee nuo kirjalliset hommat ulos korvista. Ei vaan jaksais niitä. Ensinnäkin mulla on töissä sattunut tähän saumaan hirveästi kirjallisia töitä eli kaiken maailman kirjelmiä sinne ja tänne. Toisekseen, koska viime viikonlopusta leijonanosa meni lakimiespäivillä, niin se kirjallisen työn, minkä palautuspäivä oli tänään, tekeminen jäi arki-illoille ja tälle viikonlopulle. Suurimman työn tein siihen arki-iltoina ja täytyy sanoa, että se kyllä tuntui. 

 

Meininki oli sellaista, että heräsin väsyneenä, lähdin töihin, tulin töistä väsyneenä, join kahvin ja aloin tekemään hommia ja lopulta siinä puolen yön aikaan nukkumaan. Sellaista tämä viikko. Puh, oli perjantaina kyllä jo olo, että ei jaksaisi enää yhtään päivää tällaista, joten tosi hyvään saumaan tuli viikonloppu. Ja ultimate-väsymystilastani huolimatta, mä heräsin eilen, lauantaiaamuna, klo. 7.30! Kyllä tympäisi. Ehkä eniten siksi, että tiesin noin aikaisen heräämisen tarkoittavan, että mä kupsahdan iltapäivällä. Niin kuin teinkin. Eipä vähän tympeää nukkua päivällä 4 tuntia siinä kohtaa, ku ulkona olisi valoisaa ja kaikki paikat auki jne. Sama homma muuten mytös tänään. 

 

Eilen oli kuitenkin kaunis sää, joten käytin aamulla pari tuntia siihen, että kiertelin valokuvaamassa ruskaa. Maassa oli huurretta ja muutenkin sää oli varsin vilpoinen, mutta värit olivat upeat. Aivan sininen taivas ja uskomaton keltaisen, oranssin ja punaisen loisto puissa ja pensaissa. Oli tosi hyvä, että sain tuon tehtyä, sillä mä olin arkena katsellut paljon ulos työpaikkani ikkunasta ja pohtinut, että olisi kiva käydä valokuvaamassa, eikä aina vaan istua toimistolla. 

 

Tällä viikolla mä myös pidin ruokapäiväkirjaa varmaan ensimmäistä kertaa vuoteen? No tosi pitkään aikaan joka tapauksessa. Tässä nyt näkyy kaksi asiaa: olen rakastunut uuteen munakas-viritykseeni ja mulla loppui marjat keskellä viikkoa, enkä saanut itseäni raahattua prismaan hakemaan uusia, joten munakasta on sitten osalla aamupaloistakin. Tältäpä näyttää tämän viikon syömingit:

Maanantai:

- aamupala: marjoja, partista, kermaa

- lounas: kinkkukiusausta (mallia karppi)

- töistä tullessa ennen partiota: mansikka-banaanismoothie (sisälsi lisäksi maitoa ja luonnonjugurttia)

- iltapala: ruhtinaallinen munakas (2 munaa, tomaatti, raejuustoa ja oltermanni-juustoa)

Tiistai:

- aamupala: marjoja, partista

- lounas: kaalipaistosta

- töistä tullessa: iso latte

- iltapala: juustoa ja pepperonimakkaraa

Keskiviikko:

- aamupala: marjoja, partista

- lounas: kaalipaistosta

- töistä tullessa: smoothie (mansikoita, banaani, luonnonjugurttia, maitoa)

- notaarioluilla (lähes viikottainen sosiaalinen tapahtuma tämän kaupungin nuorten juristien kesken) yksi drinkki johon tuli jotain puolukkasnapsia ja kivennäisvettä (?)

- iltapala: ruhtinaallinen munakas (sisältö kuvattu yllä)

Torstai:

- aamupala: marjoja, partista

- lounas: salaattia, riistakäristystä, perunamuusia ja puolukoita (käytiin työnantajan kanssa ulkona lounaalla)

- töistä tullessa: iso latte

- iltapala: päärynä ja luonnonjugurttia

Perjantai:

- aamupala: ruhtinaallinen munakas 

- lounas: kaalipaistosta

- töistä tullessa: iso latte

- iltapala: munakas

Lauantai:

- aamupala: smoothie (mansikoita, banaani, luonnonjugurttia, maitoa)

- lounas: subwayn kanateriyakisalaatti 

- herkkuhetki: 150 g sipsiä, 1 dippi ja 100 g suklaalevy (koottu selitys tällä kertaa: helkkarin rankka viikko)

- iltapala: munakas

Sunnuntai:

- aamupala: munakas

- lounas: kanasalaatti

- iltapalaa en ole vielä syönyt, mutta varmaan tuo yksi päärynä pitää syödä pois...

 

Eli tällaiset on olleet murkinat. Tässä on nyt karpille epätavallisen paljon hedelmiä, mutta jotenkin mä halusin syödä niitä. Aattelin, että haluan syödä pikkuisen monipuolisemmin, kuin se mun normaali partis-marjoja, lounas, munakas-kaava on. Sinänsä mä syön ihan todella yksipuolisesti, kun aamupalat ja iltapalat on aika vakioita ja lounasvaihtoehtojakin loppuunsa vain muutama. Aiemmin rajoitti tosi paljon, kun lounaan piti olla sellainen, minkä voi ottaa rasiassa mukaan työpaikalle ja lämmittää mikrossa. Nyttemmin kun asun ihan työpaikan vieressä, voisin sinänsä tulla syömään kotiinkin, joten listalle voisi lisätä myös salaatteja tai jotain minkä lämmittää liedellä. Mutta eipä sitä ole tullut tehtyä.

Tunnen itseni, tiedän, että arkipäivinä työpäivien jälkeen saa rajallisen määrän asioita aikaan ja kun niskaan hengittää nuo asianajajatutkinnon etätehtävät, niin käytännössä aikaan ei saa yhtään mitään niiden lisäksi. Siksi mä aina valmistan viikonloppuna koko viikon lounaat, että arkisin ei tartte muuta tehdä kuin iskeä ne rasiaan ja ottaa mukaan. Tämän takia listallani on ollut paljon kinkkukiusausta ja kaalipaistosta, yhdellä vaivautumisella saa tehtyä 3-4 päivän ruuat. Pitäisi ihan oikeasti kehitellä lisää vaihtoehtoja. Tai edes jaksaa joskus tehdä sitä lassakaa, joka on tosi hyvää ja jota en ole syönyt tosi pitkään aikaan, mutta joka on ihan törkeän suuritöinen ruoka valmistaa.

Juomapuolesta pitää sitten vielä lisätä, että olen juonut aamuisin ja iltaisin lasillisen omenamehua samalla, kun olen ottanut rautatabletin. Mulla on ilmeisesti raudanpuuteanemia ja työterveyshoitaja käski jo 2 kuukautta sitten tehdä näin, mutta rautatablettipaketti on seissyt vaan tuolla kaapissa koskemattomana. Tää onkin paha tää omenamehu. Se on sinänsä kielletty asia, eihän karpit mitään mehuja juo, mutta saakeli kun se on ihan liian hyvää. Maistuu ihan mun vaarin tekemältä omenamehulta, apua. Mä en niinku yhtään tarvitse elämääni mitään lisälöytöjä aiheesta "tämähän maistuu hyvältä". Mutta noh, nyt on jonkin aikaa tekosyy vedellä sitä päivittäin, joten niin olen sitten tehnyt. Odottelen tässä, milloin se raudan vetäminen alkais näkyä jossakin...

Mutta summa summarum, tämän viikon syömisten perusteella näyttäisi, että tuo rakkaussuhde "ruhtinaalliseen munakkaaseen" ja smoothieiden tekeminen ehkäisevät jonkin verran herkuttelua. Munakkaan vetää mielellään sellaisena suolaisena palana ja smoothie tasoittaa vähän makean tarvetta. Ja paino on reagoinut heti herkkujen vähentämiseen, se on taas laskusuunnassa. Tosin kestää tässä tovi, ennen kuin päästään edes niihin lukemiin, missä se parhaillaan oli, mutta ainakaan se ei enää nouse. 

 

Liikunnat on tässä olleet surkealla tolalla oikeastaan siitä alkaen, kun asianajajatutkinnon etätehtävät alkoivat. Tai no rehellisesti ottaen ne ovat olleet hirveän surkealla tolalla koko tän vuoden. Ja vaikka liikunnan merkitys painoon onkin minimaalinen suhteessa ruokavalioon, alkaa sen täysi puuttuminen jossain kohtaa väkisinkin näkyä. Lisäksi mulla on nyt Lappeenrantaan muuton yhteydessä poistunut ns. arkiliikunta melkein kokonaan jo ihan siitä syystä, että mun elämä pyörii käytännössä tämän yhden korttelin sisällä. Tähän on pakko saada muutosta heti, kun tuo turkasen tutkinto on ohi. Mä en tajua miten äitini on jaksanut töiden ohella käydä iltalukion (3 vuotta), tehdä hierojatutkinnon (3 vuotta?) ja opiskella kalevalaiseksi jäsenkorjaajaksi (3 vuotta?). Kun mä oon ihan hätää kärsimässä tän muutaman kuukauden jutun kanssa.

 

Tällaisia ajatuksia tällä kertaa. Vaikka viikkoon herkuttelukerta mahtuikin, niin mielestäni oli ihan hyvä aloitus ryhtiliikkeelle. Tästä on hyvä jatkaa.