Ihana vuosi 2015

Hei,

näin uuden vuoden aluksi on hyvä tehdä katsaus viime vuoteen. Vuosi 2014 oli jotenkin niin mitään sanomaton, että päätin vuoden 2015 alussa, että siitä tulisi parempi vuosi. Ja siitä tuli! Haa, ehkä ensimmäinen uudenvuodenlupaus koskaan, joka on pitänyt. Mitkäs sitten olivat vuoteni 2015 kohokohtia?

Tammikuu

Asianajajapäivät aloittivat vuoden. Ah, mikäs siinä, ku saat hotelliyöpymiset, 5 tähden illallisen ja juomingit täysin ilmaiseksi. Mieleen jäi myös mielenkiintoinen luento, joka koski muistisairaiden asiakkaiden kohtaamista ja ylipäätäänkin muistisairaita ihmisiä juristin toimintakentällä. 

Tammikuussa nautin myös kauniista pakkaspäivistä ja keksin, että itselleni mieleisen salaatin saa, kun miettii mitä laittaisi tortillan sisään ja jättää sitten vain sen tortillan pois. Näin päästiin kana-feta-jäävuorisalaatti-punasipuli-paprika-salaattiin, joka on edelleen lempparini.

Helmikuu

Helmikuu oli pitkälti tavallista arkea ja kipuilin jonkin muotoisen "kolmenkympin-kriisin" parissa, vaikka vasta 28 olinkin. Itsellä oli vain ura ja muilla parisuhteet, lapsia ja talot. Sittemmin pääsin yli tästä kriisistäni. On ihan jees, että on vain ura. Lapsia ei tartte tulla, asunto tulee sitten kun työkuviot sen sallii ja parisuhde vain siinä tapauksessa että uskomattoman hieno tyyppi tulee vastaan. Yksinkin voi olla täysin onnellinen, onhan minulla perheeni ja ystävät.

Maaliskuu

Maaliskuussa oli ensimmäinen vuoden 2015 huippujutuista, laskettelureissu Vuokattiin veljeni ja hänen tyttöystävänsä kanssa. Oli ihana reissu.

Maaliskuusta positiivisena jäi myös mieleen, että sain työpaikalle oman oikkarin. Se oli huippua, hän oli mukava ihminen ja minun ei tarvinnut enää olla aina yksin. Eikä tehdä mitään, minkä saattoi antaa oikkarin tehtäväksi :D

Huhtikuu

Huhtikuu oli materialismionnellisuutta. Sain vanhan hyvän pelin (Heroes of the Might and Magic III) toimimaan uudella läppärilläni ja sain hankittua pitkästä aikaa suosikkituoksuani.

Toukokuu

Toukokuussa aloin käymään ystäväni kanssa yhdessä lenkeillä. Kerran kastuttiin aivan läpimäriksi, kun oltiin kaukana kotoa, kun alkoi satamaan kaatamalla. Mutta ei se haitannut. Oli tosi upeaa saada pitkästä aikaa lenkkikaveri!

Kesäkuu

Kesäkuussa tapahtui paljon. 

 

Virkistyspäivä Helsingissä tarkoitti taas ilmaista hotelliyöpymistä, ruokia ja juomia. Seurakin oli loistava.

Sitten oli juhannusreissu Tampereelle yhdessä äidin ja tätini kanssa. Käytiin muun muassa kokkailemassa ruokaa nuotiolla tosi kauniissa ympäristössä.

Välittömästi juhannuksen jälkeen hyppäsin pohjoisen junaan ja sain jo työhaastattelussa kuulla vuoden parhaan uutisen. Pääsin auskultoimaan eli tekemään tuomioistuinharjoittelua. Minusta tulisi varatuomari! Se on suurin saavutukseni oikeustieteelliseen pääsemisen jälkeen. Auskultointipaikkoja on nykyään niin harvassa, että yhtä paikkaa kohti on 50 - satoja hakijoita. Olin ihan onnesta soikeana tämän jutun suhteen monta päivää.

Loppukuusta toimistomme vielä muutti ja minä sain oman työhuoneen Saimaa-näköalalla ja parvekkeella. Tietysti tästä työhuoneesta nauttiminen jäi lyhytaikaiseksi, sillä olin heinä-elokuussa 7 viikkoa lomalla ennen kuin vaihdoin työpaikkaa. Mutta ilo se on lyhytkin ilo. 

Heinäkuu

Heinäkuukin oli tosi hyvä kuukausi. No mites muuten, ku suurimman osan siitä olin lomalla. 

Ensin oli taas materialismionnellisuutta uuden bose-kaiuttimeni kanssa. Kuuntelin sen kautta musiikkia niin kotona kuin työpaikallakin. Se keräsi paljon kehuja myös työkavereiltani. (myös uudessa työpaikassani syyskuusta lähtien)

Kesäloma sai lentävän lähdön, kun yövyimme äidin, veljen ja hänen tyttöystävänsä kanssa puumajoissa (Emmes Retreat, googlettakaa), paistoimme makkaraa kodassa ja meloimme järvellä kanooteilla. Äidille se taisi olla ensimmäinen kerta kanootissa. Itse kokeilin kajakkiakin, mutta se oli niin hutera, etten uskaltanut lähteä sillä edes irti laiturista.

Puumajailun jälkeen käytiin äidin kanssa katsomassa minulle asunto Kajaanista ja sitten lennettiinkin Ruotsiin. 

Kuvassa myös materialismionnellisuutta, nuo mintunvihreät Vansin tennarit on parhaat kesäkenkäni pitkään aikaan. 

Ruotsin reissu oli kyllä tosi kiva. Se oli eka kerta pitkään aikaan, kun kävin ulkomailla. Edellinen reissu oli 2010 Englantiin. 

Huippuhomma oli myös viimein päästä värianaalyysiin. Olen haaveillut siitä lapsesta asti. Olen lisäksi yhtä kauan pelännyt olevani syksy ja toivonut olevani talvi. Onneksi olin talvi :D 

Elokuu

Elokuusta mieleen jäi kaupungin vaihtamisen ohella omat läksiäiseni. Oli tosi kivaa, että läksiäisiini tulivat oikeastaan kaikki, joiden kanssa olin ammatillisessa mielessä tehnyt yhteistyötä tai muuten työskennellyt samojen juttujen kanssa, vaikka oltiin usein vastapuoliakin, tai siis päämiehemme olivat. Läksiäisiini tuli myös paljon ystäviäni. Tätä kirjoittaessa herää kyllä pieni haikeus, kaipaan niitä ihmisiä ja olen kiitollinen, että he olivat tekemässä niin hyvää työilmapiiriä. Olen kiitollinen, että he tekivät Lappeenrannan vuosistani niin mukavat.

Elokuussa oli ihan pähkinöinä siitä, miten kauniit ja luonnonläheiset maisemat uudesta kodistani on. Ja tietysti siitä, miten kiva uusi kotini on. Se on ensimmäinen kaksio, missä asun yksin. Minulla on makuuhuone, jeij!

Materialismionnellisuutta uusista parvekekalusteista! Ai että, minä lämpimämmillä säillä (ulkona on muuten nyt -19 astetta) söin parvekkeella, piirsin parvekkeella, luin kirjaa parvekkeella, tuijotin maisemia parvekkeella... 

Aivan elokuun lopussa oli myös paras partiotapahtuma vuosiin. Johtajatulet Hämeenlinnan Evolla. Tapahtuma pelkästään aikuisille! Oli mielenkiintoisia workshoppeja (valitsin sellaisia, jotka hyödyttävät minua myös työelämässä), kävin yösuunnistamassa, osallistuin rumpumeditaatioon, bongailin lepakoita, meloin kanootilla peilityynellä järvellä aamuauringossa ja tapasin ekaa kertaa vuosiin vanhoja partiokavereitani. Kaikki tämä ilman lapsia ja että olisi ollut koko tapahtuman kestävää nakkia eli työtehtävää.

Syyskuu

Syyskuussa olin aivan pähkinöinä siitä, miten huippu uusi työni on ja miten huippuja työkavereita minulla on. Lisäksi nautiskelin uuden kaupungin luonnonläheisyydestä ja metsistä. Lappeenrannassa ei ollut metsiä.

Lokakuu

Lokakuun alussa kävin syntymäpäiväni aikoihin Kokkolassa ja fiilistelin loppukuusta halloweenia ja kävin katsomassa miten täällä poltettiin kekripukki. 

 

Jätin muuten tämän halloween-kuvan facebookiin profiilikuvaksi, kun huomasin, että se torjuu hienosti kaikki muslimien lähestymisyritykset. Olinkin jo korviani myöten täynnä niitä. Ei minulla muuten ole muslimeita vastaan mitään, mutta elämänkatsomuksellisista syistä en voisi koskaan kuvitella seurustelevani muslimin kanssa. Eroaapi sen verran ajatusmaailmat.

Marraskuu

Marraskuussa oli jälleen reissu Kokkolaan isänpäivän merkeissä. Lisäksi nautiskelin talven ensimerkeistä, aloin ruokkimaan oravaa ja istuin ensimmäisen oikeudenkäyntini oikeudenpuheenjohtajana. 

Marraskuussa viritin myös asuntoni joulumoodiin, koska tiesin olevani joulun Kokkolassa. Näin ehtisin nauttia joulufiiliksestä omassa asunnossanikin.

Tähden sain äidiltä. Poro oli uusi hankinta.

Joulukuu

Joulukuussa oli kohokohtana tietysti joululoma Kokkolassa. Oli vipinää ja huisketta siihen malliin, että nyt tuntuu ihan hyvältä ratkaisulta, että tulin takaisin Kajaaniin jo perjantai-iltana, niin että saan kaksi päivää olla ihan rauhassa, ennen kuin työt jatkuu. Perheen, sukulaisten ja ystävien tapaamisen lisäksi kävin hetken mielijohteesta yksityisellä hammaslääkärissä ja nyt on sitten hammasasiat taas kunnossa. Oli elämäni eka kerta, kun multa porattiin reikä siten, ettei se sattunut yhtään. Että iso kiitos vain hammaslääkärille, joka suostui odottamaan 15 minuuttia, että puudutus alkaa vaikuttamaan. Yksikään hammaslääkäri ei ole siihen aiemmin suostunut. Myös viisaudenhammas lähti ilman mitään ongelmia. Voin siis lämpimästi suositella Hammaspeikko-nimistä yksityistä hammaslääkäriasemaa Kokkolassa asuville. 

Summa summarum 

 

Näin kun tätä katselee, ei ihmekään, että vuosi tuntui erityisen hyvältä. Sehän on ollut silkkaa riemua ja positiivista positiivisen perään kesäkuusta alkaen. Viimeksi näin hyvä vuosi oli 2007. Silloin mm. olin alkuvuoden opiskelemassa Rovala-opistossa huippujen ihmisten kanssa, menin loppukeväästä kihloihin (vaikka se suhde myöhemmin päättyikin, oli se tuolloin kuitenkin onnellista aikaa), pääsin oikeustieteelliseen ja muutimme ensimmäiseen yhteiseen asuntoomme. 

Toivon kovasti, että onnistun tekemään myös vuodesta 2016 näin onnellisen. Ainakin olen vielä 8 kuukautta huipussa työpaikassa, tulen todennäköisesti saamaan varatuomarin arvonimen ja toivottavasti saan viettää kivan reissun kolmikymppisten kunniaksi jossakin ulkomailla, mielellään mukavassa seurassa. Kaikki muu onkin sitten vielä auki. Saapa nähdä mistä sitä itsensä taas löytääkään.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille lukijoille!