Rakas päiväkirja (sillä sitähän tämä blogi käytännössä on),
miksi minulla pitää olla niin isoja ongelmia viljojen kanssa? Ja miksi joku vaa'an lukema merkitsee niin paljon? Asetin viime viikolla itselleni tavoitteeksi, että tammikuussa poistan joulukilot ja sen lisäksi yritän päästä alempaan lukemaan, kuin missä olin ennen joulua. Lähdin sitten toteuttamaan tätä ja se etenikin hyvin lauantaihin asti.
Olin lauantai-aamuna puolen kilon päässä tavoitteestani (joka olisi ollut - 1,6 kg) ja sitten laskettelureissupäivän valinnat tukkivat minun järjestelmäni niin totaalisesti, että tänään oli marssittava apteekkiin. Ja sitten seuraa tämä ikuisen laihduttajan pään sisäinen ongelma: miksi ihmeessä murehtia vaa'an lukemia, jos tietää tehneensä melkein kaiken oikein ja että jos ei ole 4 päivään ollut isommalla asialla, niin toki se vaikuttaa?
Mä niin inhoan sitä, ku oon epäyhteensopiva viljojen kanssa. Inhoan! Mä haluisin silloin tällöin herkutella subeilla, jotka ei muuten ois millään tavalla rikos, mutta se leipä. Ja mä aattelin, että jos mä 4 tuntia taiteilen lumilaudalla (siinä tulee hiki ja lihakset kipeeksi, joten hissistä ja painovoimasta huolimatta, sekin on omalla tavallaan treeniä), mä voin syödä 1 pullan (okei no se oli kyllä tosi iso pulla) ja hampparin. Mutta ei. Ei kun vatsa päättää, että tätä me ei sulatetakaan. Me tehdään lakko. Ei sulateta sitten yhtään mitään. Tukitaan koko järjestelmä. Prkl!
Huoh, no ei kai tässä auta valittaa. Kärsitään valintojen seuraukset ja yritetään taas vähän aikaa muistaa, että viljaan ei kosketa, vaikka maailmanloppu tulis. Silloin, ku herkuttelua tapahtuu, se on rajattava sokeriin ja perunaan. Ei subeja, hamppareita, leipää tai minkään maailman leivoksia meikäläiselle.
Ruuansulatuksellisesta katastrofista huolimatta lauantai oli oikein jees päivä. Paitsi, että sää ois voinut olla parempi, meinaan haittasi vähän, ku näkyvyys oli varmaan joku 30-40 metriä. Nii ja sitten pikkulapset pois rinteestä! Että menee hermot ja tulee sydäri, ku sellainen kaatuu ankkurihississä nokan eteen ja jää siihen paikalleen itkemään, eikä edes yritystä mennä pois edestä. Siinä sitten epätoivoisena huudat sille lapselle, että helvettiin ja vähän äkkiä, ku tätä lautaa ei voi ohjata, ku ohjaava jalka on irti. Loppujen lopuksi kolari jäi 10 cm päähän ja välttyi ainoastaan sillä, että sen lapsen isä tiputtautui kans hissistä ja veti sen lapsen pois alta just ennen kuin olisin törmännyt siihen. Mä itse yritin siinä parin sekunnin ajan, mikä mulla oli käytössä, ohjata itseäni sivuun, mutta se ei tosiaan onnistunut, ei sitten millään.
Ai niin, pikkulasten lisäksi mä inhoan ankkurihissiä lumilaudalla! Kuinka perseestä on, että joutuu pitäämään ohjaavaa jalkaa irti?! Mun veli on kerran juurikin tästä syystä ajautunut tolppaan ankkurihississä. Mä en halua ajautua mihinkään. En edes rasittavan itkevän 4-vuotiaan penskan päälle.
 |
| Näkyvyys oli ajoittain erittäin jännä... |
Ajoittaisia lapsi-, hissi- ja sääongelmia lukuunottamatta lumilautailu on kyllä muuten kaikin puolin mahtava laji. Se on (ainakin mulla) todella kovaa jalkalihastreeniä ja parantaa maagisesti tasapainoa. Mulla on nyt ollut pari päivää pohkeet ihan tappokipeät. Rinteessä oli reidetkin, mutta ne tokenivat nopeammin. Mä en ymmärrä, miksi mulle tulee aina lumilautailusta jalat niin kipeiksi. Mun lihaskestävyys on ihan surkea. 4 tuntia ja oon kuollut. Mutta sitten mä mietin, että harvoin mä kävelenkään/juoksenkaan/ teen yhtään mitään muutakaan liikuntaa 4 tunnin ajan, että kai tää sitten on vaan harjoituksen vähäisyydestä johtuvaa. Mulla on nyt mennyt tosi monta vuotta, että oon ollut rinteessä vain kerran talvessa.
Takaisin painonpudotukseen: jos muuten olette missanneet tv:stä sellaisen ohjelman ku Jutta ja puolen vuoden superdieetit, niin suosittelen lämpimästi katsomaan jaksot nelosen nettipalvelusta ruutu.fi:stä. Ihan mielettömästi motivaatiota ainakin mulle. Siellä ne tyypit pystyy "ihmeisiin" puolessa vuodessa, ne muutokset on ihan mielettömiä. Palailen tähän aiheeseen ensi viikolla sitten.
 |
| Ankkurihissit, not made for snowboarders.. |
Ruokailut:
Tiistai:
- aamupala: mustikoita, partista, kermaa
- lounas: kaalipaistosta, 5 palaa suklaata ja 1 nougat patukka
- iltapala: maksamakkaraa ja omena
Keskiviikko:
- aamupala: mustikoita, partista, kermaa
- lounas: kaalipaistosta
- iltapala: maksamakkaraa ja omena
Torstai:
- aamupala: mustikoita, partista, kermaa
- lounas: kaalipaistosta
- iltapala: mustapippurijuustoa ja sulatejuustoa
Perjantai:
- aamupala: heraproteiinijauhetta, partista, kermaa
- lounas: kaalipaistosta
- iltapala: mustapippurijuustoa ja sulatejuustoa
Lauantai:
- aamupala: heraproteiinijauhetta, partista, kermaa
- välipala: 1 iso pulla ja tazza-kaakaota (laskettelu taolla)
- lounas: kebabhampurilainen ja 5 sipulirengasta
- iltapala: rasiallinen vadelmia
Sunnuntai:
- aamupala: mustikoita, partista, kermaa
- lounas: kaalipaistosta
- iltapala: heraproteiinijauhetta, partista, kermaa
Maanantai:
- aamupala: 2 munan munakas
- lounas: kaalipaistosta (siis kuinka paljon siitä yhdestä kaalikerästä riittääkään...), proteiinivanukas
- iltapala: porkkanoita ja dippiä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti