Takana nyt siis 5 päivää äidillä asumista ja yhteen niistä päivistä sisältyi ystäväni häät. Sunnuntai-iltana palasin Ouluun korjaamaan vahinkoja. Vahingon kokonaismäärä oli + 1,7 kiloa ja kahdessa päivässä siitä on kadonnut jo 900 grammaa, joten luottavaisin mielin odottelen, että loputkin lähtevät ja puntarista alkaisi taas näkymään lukuja, joita siellä ei ole pariin vuoteen näkynyt.
Tulihan siellä äidillä ollessa syötyä enemmän kuin olisin muuten syönyt. Ja se mikä painoa nostaa, oli se nougat-juttu, jäätelö ja subi (eli siis se leipä). Sitten tietysti niissä häissä meni tämän näköinen ruoka-annos ja lisäksi 1 pala hääkakkua ja pala sellaista minttusuklaanmakuista kääretorttua.
Mutta tuskin tää hääosuus kauheasti vaakaa keikautti. Kaksi perunaa, yksi karjalanpiirakkamainen, perunaa sisältänyt nyytti, kakkupala ja kääretorttupala. Nyt olennaisinta oli se, että tiesin, että tuo oli todennäköisesti viimeinen kokkolassa olemiseni ennen joulua (jos yhtään oon ymmärtänyt työnantajan puheita työn määrästä ja työajoista oikein) ja että täällä Oulussa paino kyllä tippuu itsekseen hyvinkin nopeasti. Joten annoin sikäli itseni ottaa rennommin. Meni sitä nugaata, meni jäätelöä ja meni subi.
Silloin kun on kyse elämäntapamuutoksesta, maratonista jolla ei ole loppua, pitää minun mielestäni pitää järki kädessä tällaisten juttujen suhteen. Jos tiedät, että ne on viimeiset 5 päivää lähes seuraavaan puoleen vuoteen ja että mahdolliset vahingot korjaantuvat viikossa, niin ei siinä ole mitään järkeä elää mahdottomassa kieltäymyksessä. Kohtuutta tieten aina pitää opetella ja siksi en esimerkiksi häissä santsannut ja tuosta lautasestakin vähän yli puolet on täysin sallittua ruokaa karpille. Siksi ei haettu äidillä ollessa kaupasta mitään sipsi-, suklaa- tai karkkikasoja, kuten joskus ennen muinoin, vaan herkuksi riitti jäätelö ja vastapoimitut mansikat.
Viikon takapakki on mielestäni aivan kohtuullinen hinta siitä, että sen pitkään aikaan viimeisen yhteisen ajan perheen kanssa saa viettää nautiskellen. Häiden jälkeen oli vielä se meidän perinteinen lauantai-ilta, ku ryhmityttiin eväiden kanssa katsomaan selviytyjät tv:stä ja sitten sunnuntaina kävin äidin kanssa kanssa vielä kaupungilla pyörimässä, haettiin subit ja syötiin puistossa jäätelöt.
Oulussa sitten olisi pitänyt palata heti liikunnan pariin, ku viime viikko jäi taas vähän vajaaksi, koska vatsa tietysti oireili itselleni epätyypillisestä ravinnosta. Yksi "luonto kutsuu"-tilanne riitti, kiitos vain. Joten en lähtenyt lenkille, kun kyseisen tilanteen uusiutuminen tuntui todennäköiseltä. Tää on muuten näemmä sellainen juttu, että jos sieti alunperinkin vähän huonosti viljoja (mulla oli varmaan ainakin 20 vuotta enemmän tai vähemmän koko aika ripuli ja ilmavaivoja, isä muistanee lapsuuden automatkat, ku koko ajan piti mun takia pysähtyä, veli muistanee lukemattoman määrän "luonto kutsuu"-tilanteita...), niin sitten ku oot kokonaan ilman niitä sellaiset 10-11 kuukautta, niin sitten ku niitä hairahdut ottamaan, on olo tosi surkea ja se mikä oli aiemmin "siedän huonosti viljoja", onkin nyt "vähintään vilja-allergia tai keliakia, siis kerta kaikkiaan kuolen".
Ihan vain tiedoksi muille, että osaatte varautua. No, takaisin siihen liikuntaan. Piti siis Oulussa alkaa korjaamaan. Vaan mitenkäs kävi maanantaina? Siten, että oli sellainen myrsky, että tiistaina iltapäivälehtien otsikot kirkuivat "Oulusta tuli Venetsia". Vettä siis piisasi ja ukkonen jyrisi sellaiset 3 tuntia putkeen. Ei kiinnostanut lähteä kävelylle tai juoksemaan. Sen ukkosen takia se nyt tuskin olisi järkevää ollutkaan. Paitsi, että kyllä mä lähdin pyörällä katsomaan keskustan "tuhoja" ja siinä sitten pyöräillessäni yhtäkkiä alkoi rytistä ja katsoin taakseni. Kiva kiva, kannoilla tuli erä 2 sitä ukkosmyrskyä. Uutisista olin lukenut, että loppui jo, mutta eipäs tullut vilkaistua eteläiselle taivaalle, että ei loppunutkaan.
Noh, siinä sitten ukkosmyrskyn kanssa kilpaa kaupunkiin, katselin kaupungissa hirmusadetta kököttämällä yhden rakennuksen "ulokkeen" alla. Ja pyöräilin sitten takaisin kotiin sellaisessa normisateessa. Kastuen enemmän tai vähemmän litimäräksi sateenvarjosta huolimatta :D
Tiistaina mulla oli ohjelmassa ikkunoiden pesu, koska tänään saan uudet verhot! Ja siihen liittyen pitääkin näyttää tää kuva. Mun mahtava oivallus: laittaa johtokasa minigrip-pussiin. Ulkonäköähän se ei paranna, ja siksi piilotan johtokasan tuon cd/dvd-jutskan taakse, mutta siivousta helpottaa. Muuta kuin nostaa pussia ja imuroida ja mopata siitä alta :)
Viime päivien ruuat:
Perjantai:
- aamupala: vadelmia, mustikoita, partista ja vähän kermaa
- lounas: kinkkukiusausta
- iltapala: subwayn kanateriyaki-salaatti
Lauantai:
- aamupala: vadelmia, mustikoita, partista ja vähän kermaa
- lounas: kinkkukiusausta
- häissä: lohta, hirveä, kreikkalaista salaattia, pari perunaa, perunanyytti, kastiketta, pala hääkakkua ja pala kääretorttua
- iltapala: porkkanoita ja dippiä, mansikoita ja kermavaahtoa
Sunnuntai:
- aamupala: vadelmia, mustikoita, partista ja vähän kermaa
- lounas: 30 cm kanateriyaki-subi (tähän oli kumma himo, vaikka tiesinkin, että tulen kyseisestä leivästä kipeäksi)
- välipala: jäätelöä (yksi pallo kaupungilla, muuten kotona), mansikoita
- iltapala: pieni annos kinkkukiusausta ennen kuin lähdin ajamaan Ouluun
- iltapala nro 2 Oulussa: omena kuorineen
Maanantai:
- aamupala: vadelmia, partista
- lounas: grillikylkeä ja bearnisekastiketta
- iltapala: 2 kananmunaa, 3 pekonia, 1 tomaatti, cashew-pähkinöitä
Tiistai:
- aamupala: vadelmia, partista ja vähän kermaa
- lounas: lassakaa
- iltapala: omena kuorineen ja 75 g maksamakkaraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti