Päivät 24-29 (part 2) Valintojen maailma

Hei,

täällä on nyt kevyttä ja ei niin kevyttä henkistä ja fyysistä hajoamista meneillään. Eikä edes liity ruokaan tai tähän projektiin! Fyysisesti hajoaa tietokone ja sen seurauksena hajottaa henkisesti. Oikein kunnon kehäpäätelmä hajoaminen käynnissä. 

 Ongelma numero 1 tietokoneen kanssa: tila loppuu -> kone toimii tosi nahkeasti -> päivityksiä ei voi asentaa -> oikeastaan mikään ei toimi hyvin

Ai mikä on kehäpäätelmä hajoaminen? No tällaista:

1. Tietokone on hajoamisen partaalla. -> hajottaa henkisesti.

2. Uuden ostamiseen ei ole vielä tarpeeksi rahaa säästössä -> tämäkin harmittaa ja aiheuttaa huolta, että pamahtaako tämä lopullisesti, ennen kuin kerkeän säästää tarpeeksi

3. Tarpeeksi rahaa ei ole säästössä, koska olen elänyt niin kauan kädestä suuhun, käytännössä 400 euron käyttörahoilla jo vuodesta 2008 lähtien -> tämä ärsyttää muutenkin säännöllisesti. Jotkut toiset vaan on saanut paremmin kesätöitä, jotkut saaneet valmistuttuaan parempaa palkkaa jne. 

4. Käyttövarani ovat näin pienet, koska ensin olin vuosikausia opiskelija, sitten hetken työtön ja nyt jo pidemmän aikaa työssä orjapalkalla. -> välillä tulee tosi hyväksikäytetty olo ja sekös ärsyttää

5. Mutta orjapalkalla on oltava töissä kunnes on niin paljon kokemusta, että pystyy hakemaan toista työpaikkaa -> siltä ärsyttää, koska tuntuu, että olen lähipiirini ainut orjapalkalla töissä oleva. Käräjänotaariystäväni saavat sen about 2200 brutto, mutta kaikilla muilla on yli 4000 euron kuukausipalkat.

6. Kaikesta tästä seuraa sellainen jatkuva ärsyttäminen mitä tulee rahan määrään ja toiseksi se kamala pelko, minkä kanssa joutuu elämään. Että mikään ei saa mennä rikki, koska minkään muun kuin ruuan ostamiseen ei ole varaa. Mitään ei saa säästöön, koska kaikki menee laskujen maksamiseen ja ruokaan. Taloudellista turvallisuuden tunnetta ei ole ollut vuosikausiin ja on ihan normaalia, että rahantulopäivää (oli se sitten ollut jonkin tuen saamispäivä tai palkkapäivä) edeltävänä päivänä tilillä on 5 euroa.

7. Ja sitten kun joku hajoaa. Niin kuin nyt tietokone, joka on yksi sellaisista vempeleistä, joka nykymaailmassa vain täytyy olla. Niin sitten on henkinen helvetti irti. Silloin ärsyttää kaikki tämän listan kohdat. Ja tämä on kehäpäätelmä hajoamista. 

Ongelma numero 2: ilmeisesti myös muuntaja hajosi?

 (tähän väliin välihuomautus, että juurikin tästä rahanpuute syystä myös mun laihdukselle toimivin motivaatio on aina mahtua omiin vaatteisiini. Koska uusiin ei ole varaa. Nimimerkillä tänäänkin aamulenkillä tuulitakissa, joka on ostettu vuonna 2004.)

Ja sitten päästäänkin siihen, että tämä on valintojen maailma. Olisin voinut käydä peruskoulun jälkeen jonkin koulun, mistä valmistuu ammattiin, enkä mennä lukioon ja sen jälkeen yliopistoon. Olisin voinut olla jatkamatta nykyisessä työssäni, kun määräaikaisuus päättyi ja hypätä työttömäksi. Ehkä olisin tällä hetkellä toisessa työssä, jossa olisi alalleni normaalipalkka. Mutta kun mä olin pelkuri. Mitä työllistymiseen tulee, mä olen aina ollut pelkuri. Olen nähnyt vierestä sen, että joskus sä et kovista yrityksistä huolimatta saa vuosikausiin työpaikkaa ja sitten se peli onkin käytännössä jo menetetty. Ja mitään muuta mä en pelkää niin paljon kuin sitä. Tiedän että työttömyys tarpeeksi kauan kestettyään aiheuttaa sen, että sä et enää koskaan työllisty, et vaikka tekisit mitä. Valinta ei enää ole sinun. Ei voi enää olla oman onnensa seppä. 

Suunnilleen tän verran olisi kriittistä kaventua, jotta kaikki takit mahtuis päälle mukavasti. Ja minä kun joskus silloin murehdin, että tämä ihana takki on jäämässä isoksi...

Joten mä opiskelin itselleni alan, jonka ajattelin työllistävän minut. Olin käsityksessä, että jos työttömyysprosentti on jotain 2% luokkaa, niin minäkin löytäisin paikkani. Mutta se ei ollutkaan ollenkaan niin helppoa. Totta puhuakseni mulla oli myös ruusuisempi kuva tulotasostani. Jotenkin pysäyttävää, että aina kun jossain luetellaan kovapalkkaisia ammatteja, voit varmuudella löytää juristit sieltä. Ja silti mun kaveri sanoi mulle, että hän tienasi varastotyöntekijänä enemmän kuin minä juristina. Että siinä tilanteessa minä olen. Mutta kun minä tiedän sen, että alku on kaikki kaikessa, niin tässä ollaan. 

Kyllä sen kiinni saa kurottua, mutta se on sitten eri asia, että kuinka hyvältä se näyttää tai tuntuu. Mutta ei auta, säät viileni niin paljon, että takkia on käytettävä, mahtui siihen tai ei.

Vaikka palkka on surkea, niin ammattikokemuksen kannalta mun nykyinen työ on loistava. Tässä tulee niin vankkaa kokemusta niin monellta oikeudenalalta että aikansa tätä tehtyään ei tarvitse enää katsella "alalletulotyöpaikkoja", joita meidän alalla muuten ei juurikaan ole, vaan voi luottavaisin mielin hakea niitä paikkoja, jotka edellyttävät "vähintään 1-2 vuoden työkokemusta tai asianajokokemusta", joita onkin sitten jo huomattavasti enemmän. Joten summa summarum, mitä mä tässä valitan? Tämä oli mun oma valinta. Kestää kurjuutta nyt siinä toivossa, että tämä avaisi mulle tulevaisuudessa ovia. Vähän samaan tapaan kuin se käräjäoikeuteen tehty ilmainen 3 kk harjoittelu avasi mulle oven tähän työpaikkaan. Varmaan aika moni olisi valinnut olla menemättä ilmaiseksi töihin. Varmaan aika moni olisi lähtenyt tästä työstä määräaikaisuuden päättyessä. Eikä sitä kukaan voi tietää, mistä he löytävät itsensä. Ehkä joku pääsee eteenpäin ilman suhteita tai onnistuu löytämään työpaikan josta maksetaan. Mä en vaan koskaan uskaltanut katsoa sitä korttia. Koska vaikka tilanteeni onkin tietyllä tapaa surkea ja kaikki kaverini sanovat minulle koko ajan, että hei lähde pois, ei kukaan voi tuota työtä tehdä tuollaisella palkalla, niin ainakin mulla on työ ja kokoajan karttuva ammatillinen kokemus. 

Tämän viikon ruuat ovat näyttäneet pitkälti tältä. Lihapullat itsetehtyjä. Rasvaa 0% koska kaikki neste jäi valmistusvaiheessa uunipellille.

Mutta silloin kun tulee tällaisia hetkiä elämässä, että tilanne vaikuttaa tosi ikävältä just sen takia, että sitä samperin rahaa ei ole, niin silloin mä aina manaan näitä valintojani. Ehkä mullakin olisi riittänyt harjoittelemalla aivot vaikkapa insinööriksi. Kyllä minäkin kauan sitten sain matemaattisista aineista kymppejä. Ehkä mun elämä olisi ollut tosi erilaista.  Ehkä mä olisin voinut mennä kirjanpitäjäksi tai tilintarkastajaksi ja olisin nyt erilaisessa kohdassa. Yksi mun entinen vartiolainen meni peruskoulusta kauppikseen, luki pääaineena taloushallinnon ja on jo vuosia ollut kirjanpitäjä ihan mukavalla palkalla. Mutta minä oon tässä ja nyt pitäis jostain löytää kärsivällisyys kulkea tällä valitsemallani tiellä sinne asti, että polku helpottuisi. 

Lounaiden kohdalla oon tehnyt niin, että oon sekoittanut ja syönyt salaatin suoraan tuosta kiposta sillä välin, kun lihapullat ja lohkoperunat on uunissa lämpenemässä. Salaatin sekaan olen sotkenut joka kerta oliiviöljyä, sitruunan mehua ja mustapippuria. Se on ihan toimiva kombinaatio.

Olen minä urani eteen muutakin tehnyt kuin vain tinkinyt rahasta. Toinen on, että olen muuttanut sen takia todella paljon. Ensin opiskelemaan, sitten harjoittelun perässä takaisin kotikaupunkiini, sitten työn perässä toiseen, kolmanteen ja neljänteenkin kaupunkiin, jossa olen tällä hetkellä. Ja jos tarve vaatii, niin mä lähden tästäkin taas muualle viran perässä. Ja sitten elän X vuotta siirtolaiselämää seuraten virkoja ties minne. Ja sekin on yksi positiivisimmasta näkymistä. Pahin näkymä tietenkin on, että en pääse tästä mihinkään vaikka itselleni kovasti uskottelenkin, että tunnelin päässä ehkä voisi olla valoa. Jos oikein tarkasti katsoisi. Kaukoputkella. 

Yksi ilta kokeilin paistaa seuraksi parsakaalia ja sipulia. Se oli kyllä aika melkoisen makuista :D

On tässä kuitenkin nyt sekin pointti, että mun on pakko oppia säästämään. Vaikka se olisi vain 5-10 euroa kuussa, mun on pakko oppia laittamaan rahaa sivuun. Aina sanotaan, että ei ne isot tulot, vaan pienet menot. Ja se on ihan totta. Olen parhaani mukaan yrittänytkin. En osta vaatteita, en käy kampaajalla, ei ole kiinteää nettiliittymää, ei salijäsenyyttä, ei autoa, en käy baareissa, ravintoloissa, kahviloissa, elokuvissa tms. Parhaimmillaan viikon ruokaostokset saa 30 eurolla, jos syö eineksiä. Mutta silti olen onnistunut unohtamaan tästä kuviosta säästämisen, pienenkin sellaisen, merkityksen. Koska se, että selviät laskuistasi etkä kuole nälkään, riittää vain niin kauan, kuin mikään ei mene hajalle. 

Tuo raejuuston sekoittaminen salaattiin toimi kans ihan hyvin.

Ja valitettavasti tämä maailma tuntuu nykyään toimivan siten, että kaikki menee ennemmin tai myöhemmin hajalle. Tämä nyt hajoamaisillaan oleva tietokone on 7 vuotta vanha. Pyykinpesukoneeni on myös 7 vuotta vanha. Sekin voi poksahtaa. Siksi pitäisi olla jokin hätävaratili "koske vain jos jokin omaisuutesi hajoaa". Minulla on nyt sellainen ja ensimmäinen missio on tuo tietokone. Kun se asia saadaan kuntoon, on sinne pakko laittaa jatkossakin rahaa sivuun elämän yllätyksiä varten. En tajua miten en ole oppinut tätä aiemmin. Sillä menihän mulla viime vuonna se sänkykin rikki. Siitä olisi voinut oppia.

Loppuun vielä ruoka- ja liikuntapäiväkirjat:

Tiistai:

- aamupala: smoothie

- lounas: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- välipala: proteiinijuoma, pähkinöitä, luumu

- päivällinen: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- iltapala: marjoja, rahkaa, 2 tl proteiinijauhetta

Keskiviikko:

- aamupala: smoothie

- lounas: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- välipala: proteiinijuoma, pähkinöitä, luumu

- päivällinen: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- iltapala: marjoja, rahkaa, 2 tl proteiinijauhetta

Torstai:

- aamupala: smoothie

- lounas: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti, 5 palaa suklaata

- välipala: proteiinijuoma, pähkinöitä, luumu

- päivällinen: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- iltapala: marjoja, rahkaa, 2 tl proteiinijauhetta

Perjantai:

- aamupala: smoothie

- lounas: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- välipala: proteiinijuoma, pähkinöitä, luumu

- päivällinen: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- iltapala: marjoja, rahkaa, 2 tl proteiinijauhetta

Lauantai:

- aamupala: smoothie

- lounas: huijausateria: Hesburgerin kerrosateria. (oli aivan taivaallista)

- välipala: proteiinijuoma, pähkinöitä, luumu

- päivällinen: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- iltapala: marjoja, rahkaa, 2 tl proteiinijauhetta

Sunnuntai:

- aamupala: smoothie

(loput suunnitelmissa)

- lounas: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- välipala: proteiinijuoma, pähkinöitä, luumu

- päivällinen: lihapullia, lohkoperunoita ja salaatti

- iltapala: marjoja, rahkaa, 2 tl proteiinijauhetta

Oikei, oon syönyt tosi samanlaisesti, ainoastaan kasvikset on vähän vaihdelleet. Syy on se, että töissä on ollut niin kiireistä ja tuo lihapulla ja lohkoperuna kombo on vaan niin nopea ja helppo.

Liikunnat:

Keskiviikkona kahvakuulatreeni, lauantaina ja sunnuntaina 5 km aamulenkit. Tänään sunnuntaina vielä tarkoitus tehdä kuntopiiri.