No niin, yritetääs malttaa kirjoittaa nyt tätäkin. Mun elämässä sattuu just nyt niin paljon, että huh huh. Tässähän vallan unohtaa laihduttavansa!
Mutta aloitetaan ensin painoasioilla. Mun perinteinen maantaikirous oli taas voimissaan. Maanantaikirouksella tarkoitan nyt siis sitä, että kun merkitsen tänne blogiin edistymissivulle aina maanantain painon, niin se maanantaipaino tuppaa säännönmukaisesti olemaan korkeampi. Joku Murphyn laki siis. No, kaniticker tuossa sivussa näyttää aina sen reaaliaikaisimman edistymisen. Tosin sitäkin mä päivitän vain kilon tarkkuudella eli esimerkiksi tänään en voinut siirtää sitä -12 kiloon, koska se jäi 100 grammasta kiinni. Olin siis tänä aamuna laihtunut alkutilanteeseen nähden tasan 11,9 kiloa. Ja eilen maanantaikirouksen takia oli sitten vaa'an lukema kilon enemmän. Very nice. Tyyliin se nousi sunnuntaista maanantaihin 600 g ja sitten laski maanantaista tiistaihin kilolla...
Oheisesta kuvasta myös havaitsette, että viime viikonkin liikunnat olivat sangen vähäiset. Syy oli siis: maanantaina polttarit, tiistai ja keskiviikko reissussa, perjantaina sain työpaikan ja siitä alkoikin hässäkkä, joka jatkuu edelleen. Saa nähdä tuleeko tästä viikosta yhtään parempi.
Ennuste työntekijänä olemisen aikaiselle painonkehitykselle hyvä, mä nimittäin meinaan unohtaa syödä, kun on paljon tekemistä. Ja kun karppaajalla ei muutenkaan hirveästi ole nälkä niin...
Sain siis työpaikan toisesta kaupungista, joten tässä on pitänyt irtisanoa tämä kämppä, irtisanoa sähkösopimus, ilmoittaa netissä ja kalevassa että haluan asunnon Oulusta ja vastailla aika lukuisiin puheluihin, koska siisti, luotettava, tupakoimaton ja eläimetön naisjuristi vakituisella työpaikalla tuntuu olevan haluttu vuokralainen.
Työssä tarvitaan myös autoa, joten sellaisenkin mä hommasin eilen. Tai no isä oli tehnyt pohjatyöt ja tässä vaiheessa maksoi sen (maksan isälle sitten takaisin kunhan palkka alkaa virrata). Mä sitten viime yönä hoidin sille vakuutuksen verkkopankissa ja tänään kävin rekisteröimässä sen omiin nimiini, heti kun tuli sen verran taukoa asuntojen tarjoajilta.
Ajokorttihan mulla on ollut kohta jo 8 vuotta, mutta tää on mun ensimmäinen oma auto. Hämmentää vähäistä enemmän. Tää on nyt "ihan tavallinen ja halpa" auto. 2500 euroa maksoi, -98 vuoden Volkswagen Golf, ajettu 179 tuhatta kilometriä. Tarkoitus olisi nyt ajella tällä pari vuotta, niin sitten se on maksanut itsensä takaisin.
Autoissa kuulemma sääntönä, että niiden arvo alenee 2000 euroa vuodessa, joten sen laskukaavan mukaan yritän saada tämän kestämään ja toivon ettei se jätä välille :D Mullahan oli ainoana vaatimuksena, että auto ei jätä välille. Muuten en ole kranttu auton suhteen, enkä koe tarvitsevani, enkä halua mitään arvokasta autoa. Sehän inhottais itseäkin, jos ois paljon rahaa kiinni kohteessa, jonka arvo alenee huimaa tahtia ja joka on vielä kaiken lisäksi alttiina muiden törttöilyille, omille törttöilyille ja mahdolliselle ilkivallalle, varkaudelle ja haitallisille sääolosuhteille.
Mutta mutta, onpas taas pitkästä aikaa aikuinen olo :D Mulla on työpaikka ja auto. Jälkimmäinen on vielä tosi ihmeellistä ja osittain pelottavaakin. Olen nimittäin partiolaisuudestani huolimatta tosi uusavuton autojen kanssa. Melkeinpä mentaliteetillä osaan ajaa ja tankata sen, mutta siihen se loppuu. Nyt pitää opetella paljon, ku on oma auto, josta murehtia. Tähän asti kun oon vain lainaillut muiden (äiti, isä, silloinen poikaystävä) autoja, niin autojen omistajat on huolehtineet kaikesta ja mä en oo niihin sitten kiinnittänyt huomiota. Nyt pitäis opetella vaihtamaan renkaat, lisäämään lasinpesunestettä, tarkistamaan öljyt ja mitä tuossa nyt tartteekaan tehdä.
Ja paljon ajoja tulee olemaan. Mä päätin, että mä muutan Ouluun, vaikka se tarkoittaakin, että työmatka on per suunta 40 km. Työn sijaintipaikkakunta olisi nimittäin ollut niin pieni paikka, että en mä olis halunnut vapaa-aikaani siellä olla. Ja sitten pienellä paikalla on aina se, että kaikki tuntee kaikki. Suurkaupungin massaan on niin paljon helpompi ja mukavampi upota. Ja Oulussa on suuri osa mun kavereista ja siellä on myös palvelut kohdillaan.
Sitten ne ruuat taas tähän loppuun. Onneksi oon tajunnut kirjoittaa niitä ylös siihen pieneen muistivihkooni, muuten mä en niitä kyllä kaiken tämän hässäkän keskellä muistais ulkoa. Ja hei, tulipa nyt mieleen, että varmaan tänäänkin vois lounasta syödä... Pistän sen uuniin kun saan tämän valmiiksi :D
Sunnuntai:
- aamupala: 1 dl vadelmia, partista
- lounas: annos lassakaa
- iltapala: herkkukurkkua ja juustoa
(huomaatteko, oikein yritin syödä kevyesti ettei varmasti tulis plussaa maanantaille ja silti tuli 600g!!! Jotka lähti tietysti korkojen kera pois heti tiistaina... No pitkällä aikavälillä, pitkällä aikavälillä...)
Maanantai:
- aamupala: 1 dl mustikoita, partista, vähän kermaa
- lounas: annos lassakaa
- iltapala: omena kuorineen (tääkin meni tosi myöhään, ku oli niin paljon tekemistä ja niin monta puhelua)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti