Eilen oltiin sitten käytännössä koko päivä ilman nettiä, kun saunalahden 3G-verkko kaatui ja ne sai sen korjattua vasta keskiyöllä. Huomasi kyllä päivän aikana, miten täällä kaupunkiyksiössä on yksinäistä ilman nettiä. Sinänsä en pidä itseäni nettiriippuvaisena, koska voin olla vaikka pari viikkoa partioleirillä metsässä ilman nettiä, eikä siinä ole mitään ongelmaa. Mutta jos kököttää yksin kotona, niin onhan se ihan kiva, että se toimisi. Samaten mä tarvin nettiä mun työasioiden hoitamiseen. Suurin osa tarvittavasta tiedosta on näet netissä ja esimerkiksi lait ovat ajantasaisina vain netissä, kun nuo mun lakikirjat ovat vuodelta 2009.
No, siinä siis syy, miksi vasta tänään tulee tänne raporttia edistymisestä. Nythän kävi niin, että pudotukseksi tuli lopulta vain 400 g. Paino on tässä jotenkin alkanut heilumaan taas edes takaisin (sehän teki sitä myös siellä noin 4-5 kiloa sitten). Ja kun kerran tuossa tuli puhetta isän kanssa painosta ja kävi ilmi, että hän on minua 3 kiloa kevyempi, niin ajattelin, että minäpäs voisin yrittää hurahtaa ohi. Niinpä siis päätin haastaa itseni yrittämään karistaa nuo 3 kiloa ja päästä juhannukseen mennessä -12 kiloon, viime viikolla siis keikuin parhaimmillani siinä -9,2 tienoilla, joten homman ei pitäisi olla mahdotonta.
Pääkeinona tämän haasteen toteuttamiseen on se, että yritän pysyä kokonaan erossa herkuista tämän ajan. (Pois lukien kuitenkin se 10 g tummaa suklaata per vuorokausi.) Täytyy katsoa, jos saisin myös lisättyä hieman liikunnan määrää, mutta se on kuitenkin toissijaista. Varsinaisten ruokien osalta katson tämän viikon, että miten homma edistyy, jos jatkaa näin, mutta jos herkuttomuudesta huolimatta ei edisty tarpeeksi, niin sitten rukkaan syömisiäni ensi viikolla. Aamupalani on niin pieni, että siihen ei oikein voi puuttua, mutta lounaiden annoskoot ja sisällöt sekä iltapalojen sisällöt ovat muokattavissa, jos se on tarpeen.
Tässä on nyt kuvituksena kuvia siltä sunnuntain retkeltä lähikaupunkiin, mihin me äidin kanssa menimme kahdestaan. Kyseinen kaupunki on pienempi kuin tämä omamme, mutta me molemmat pidämme kyseisen kaupungin puistomaisuudesta. Käymmekin yleensä yhdessä puistossa katselemassa kasveja (siis puita, kukkia jne.) ja sen jälkeen kahvilla. Aika monesti myös käymme myös kyseisen kaupungin subwayssa. Varsinkin, jos olemme pyöräilleet tuonne. Matkaa kun on yhteensuuntaan noin 35 kilometriä.
Sunnuntaina satoi osan ajasta, mutta ei se haitannut, kun oli sateenvarjot mukana ja lisäksi luonto oli vain entistä vihreämpi. Tuossa ensimmäisessä kuvassa muuten sataa ihan täysillä, mutta en tiedä kuinka hyvin se näkyy, kun kuva on tuossa noin pieni. Toisessa kuvassa oleva tuomi on hienoin yksilö, minkä olen sitä lajia kohdannut. Tää kuva ei nyt tee tuolle oikeutta ollenkaan. Se on tosi pallomainen, tosi tuuhea ja siinä on sikana kukkia. Koosta kerrottakoon sen verran, että minä 171 cm pituuteni kanssa mahdun seisomaan tuohon alle ilman, että tarvitsee kumartua. Se on siis isompi, kuin mitä kuvasta voi päätellä.
Siellä puistossa on tuollainen tosi nätti lampi. Ja siinä lammessa on karppeja! Siis niitä kalaversioita :D Tuolla on tosi rentouttavaa istuskella varsinkin aurinkoisina päivinä.
Mä pidän kyllä tosi paljon noista retkistä tuonne, harmi että veljeni ei koskaan halua tulla mukaan. Syy on niinkin mahtava, että hän ei pidä ruotsinkielestä ja kyseisen kaupungin enemmistökieli on ruotsi. Minä en ymmärrä. Se pyöräilyreitti tuonne ja takas on tosi kiva ja tuonne on kiva mennä autollakin ja kuljeskella sitten ympäriinsä. Näemmä jopa sateella.
Sitten niihin ruokatouhuihin.
Maanantaina:
- aamupala: 1 dl vadelmia, partista, pellavansiemeniä ja 1 tl kookosöljyä
- lounas: annos kaalipaistosta
- välipala: kuppi teetä mustana ja 10 g tummaa suklaata
- iltapala: proteiinijuoma veteen ja omena kuorineen
Tiistaina:
- aamupala: 1 dl mustikoita, partista, pellavansiemeniä ja 1 tl kookosöljyä
- lounas: grillikylkeä ja bearnisekastiketta
- iltapala: ei iltapalaa
Syy tämän päivän ruokavalinnoille oli se, että perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina meni jokaisena päivänä jotakin hiilaripitoista herkuksi laskettavaa jutskaa alas kurkusta. Hiilarit ovat riippuvuutta aiheuttavaa ja siksi niistä nyt piti riuhtoa itsensä irti, niin sujuu helpommin tämä herkuttomuus.
Ja paras keino riuhtaista itsensä irti hiilareista, on syödä jotakin oikein kunnolla rasvaista ja sen jälkeen olla pitkään syömättä. Myös liikunta edistää hiilareiden hävittämistä. Niinpä minä siis tänään söin yhden aikaan iltapäivällä sellaisen ruuan, jolla tiesin pärjääväni ainakin huomisaamuun asti. Lisäksi kävin taas tekemässä 12 kilometrin kävelylenkin ja toivon senkin ohessa hiilareiden palaneen.
Karppifilosofia muutenkin on, että mitä harvemmin voit syödä, sitä parempi. Minä noudatan pääsääntöisesti kolmea kertaa päivässä ja eräs myöskin karppaava ystäväni kahta kertaa päivässä. Syy harvoin syömiselle on siinä, että aina kun syö, erittyy ensinnäkin insuliinia ja toisekseen, syömisen jälkeen keho käyttää energiana ensin syödyt ruuat. Niinpä laihduttajalle on edullisempaa syödä mahdollisimman harvoin, jolloin keho käyttää mahdollisimman suuren osan ajasta energianlähteenä kehon omia energiavarastoja eli juurikin sitä läskiä, josta tässä halutaan eroon.
Minä uskon, että karppikin joutuu pitämään huolen, ettei syö enempää kaloreita kuin kuluttaa, mutta karppaaminen on siitä kiitollista puuhaa, että karppaamisessa nälkä parhaimmillaan katoaa kokonaan ja siksi karppi voi syödä jatkuvasti vähemmän kuin kuluttaa ilman ainakaan nälästä johtuvia repsahteluja. Toisin on niillä, jotka yrittävät syödä virallisterveellisesti, siinä kun yrittää pitää rasvat minimissä ja kalorit minimissä, huomaa, että joutuu elämään jatkuvassa nälässä ja kaiken lisäksi ne rasvattomat ja sokerittomat ruuat maistuvat aivan puulta. Jokainen saa tehdä just niin kuin itse parhaaksi katsoo, mutta henkilökohtaisesti en enää koskaan aio harrastaa sitä kituuttamista. Yritin epäonnistuen laihduttaa virallisterveellisellä noin 9 vuoden ajan. Riitti mulle. Sinä aikana mitä oon karpannut (viimeiset 10 kk), oon onnistunut painonhallinnassa paremmin kuin koskaan aiemmin.
(jää näemmä osa noista sunnuntain kuvista vielä seuraavaan postaukseen, ku niitä oli niin paljon)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti