perjantai 4. toukokuuta 2012

Päivät 46 ja 47

Kuosissa pysytty nyt kolme päivää, mutta jokainen niistä on ollut taistelua herkkuhimoja vastaan. Se oli se, kun vappuna meni sokerisia herkkuja, niin niitä sitten nyt tekee mieli ennen kuin kroppa taas vieroittuu tarpeeksi. Tänäänkin mietin vaikka kuinka kauan, että haenko siiderin vai enkö hae :D En lopulta hakenut, koska nyt on vasta saatu pois vapun turvotukset ja jos mielii saada tälle viikolle saldoksi miinusta, tarttee olla tiukkana loppuun asti.

Torstain murkinat:
- aamupala: 1 dl vadelmia, partista, 1 tl kookosöljyä
- lounas: annos lassakaa (nyt tuli hyvä satsi!), 10 g tummaa suklaata
- iltapala: 75 g graavilohta ja omena kuorineen

Muuten tuo lassaka on samalla kombinaatiolla kuin aiemminkin (jauhelihaa, kesäkurpitsaa, sipulia, valkosipulia, kevätsipulia, porkkanaa ja tulista salsakastiketta), mutta lisäsin porkkanan määrää yhdellä, että nyt siinä on raastettuna kaksi porkkanaa ja sitten vaihdoin parmesanjuuston mozzarellajuustoon. Lisäksi juuston määrä lisääntyi, nyt sitä on tuossa huimat 350 g. Nyt ei voi enää väittää että syön liian vähän, kun tuota oon vedellyt! :D Tämä toimi, oli tosi hyvää ja vaihteeksi jopa täyttävää. Aiemmilla kerroilla oon syönyt tuon satsin kolmessa päivässä, mutta nyt näyttää siltä, että ei kyllä mee alas kolmella kerralla vaan sitä riittää joko neljäksi annokseksi tai sitten kolme + joku iltapala.

Perjantain murkinat:
- aamupala: 1 dl vadelmia, partista, 1 tl kookosöljyä
- lounas: annos lassakaa, 10 g tummaa suklaata
- iltapala: kebablihaa, 1 sipuli, chilikastiketta ja loput salsakastikkeesta

Ah, siinä on sitten yksi sallittu herkku. Nam. Kiva olla karppaaja, kun ei tartte murehtia kuin hiilareista. Rasvasta ei tartte välittää mitään ja tuo annos tuossa on vaan mua laihduttavaa ruokaa. Kuten olisi myös kanamunat ja pekoni, mutta niistä mä söin itseni irti syksyllä.

Kävin vetäisemässä tässä illalla intervallilenkin ja musta tuntuu, että ihan kuin mun perusjuoksuvauhti olisi kasvanut. Tosin oli kyllä vastaavasti sitten sykekin, mutta kuitenkin. Ja koska virtaa riitti vielä kotiovellekin päästyäni, nappasin käteeni hanskat, säädin sykemittariin uuden treenin alkamaan ja lähdin pyöräilemään. Oli jännän tuntuista lähteä pyöräilemään rankan intervallijuoksutreenin jälkeen. Niin ja tietenkin liikuntavaatteet päällä ja musiikki korvilla.

Se oli ihan kuin ois polkenut kuntopyörää, paitsi että maisema tietenkin vaihtui :D Meni ihan superleppoisasti kunnes golfkentän läheltä alkoi sellainen tosi röpelöinen ei-asfaltoitu hiekkatie. Se tärisytti ihan tosissaan ja oli rankempi ja sitten kun sieltä pääsi takaisin asfaltille, oli paikat puutuneet niin maan perusteellisesti, ettei ollut enää kivaa. Ensi kerralla taidan pysytellä suosiolla asfaltilla ja valita reittini sen mukaan. Oli kuitenkin oikein positiivinen kokemus ja tuntuu, että se teki hyvää reisille. Ne oli nimittäin enemmän tai vähemmän jumissa eilisestä kahvakuulatreenistä. Hyvää oli myös se, että pyörätreenin keskisyke oli 154. Se on sellainen keskikova syke, mitä mulla ei muissa treeneissä ole. Kävellessä syke on aika tasan 120, kahvakuulalla yleensä 170 ja juostessa 180-200, joten ihan hyvä, että on edes jokin laji, missä se pysyy tuossa keskellä.

Sitten piti näyttää tämä kuva, mihin mä törmäsin iltalehden sivuilla. Tää on joku amerikkalainen fitness-tyyppi. Mutta tästä heräsi ajatus, että jos koskaan saan suurimman osan ylipainosta pois, niin mun reidet ja käsivarret varmaan näyttää tuolta.

Mä vaan oon lihaksikas ihminen, tällä hetkellä näiden läskien alla siis :D Jos oon salilla, mä teen kyykkyjä 100 kilolla ja penkkipunnerrusta 10 kilon irtopainot kummassakin kädessä. Ja molemmat on enemmän, mitä oon keskimäärin havannoinut muiden naisten käyttävän. Mä pystyn tekemään punnerruksia ihan tällä ihanalla 30 kilon ylipainollanikin ja pystyn myös juoksemaan 10 kilometriä. En oo koskaan antanut ylipainon pysäyttää itseäni liikunnassa ja siksi mun lihasten on tarvinut muokkautua sen mukaan.

Musta ei koskaan tule sellaista "tuulen raiskaamaa vinkuheinää" kuten veljeni asian ilmaisee. En itse haluaisi noin isoja jalkalihaksia, mutta en usko, että ne mihinkään katoaa, kun mä treenaan tällä lailla kun mä tällä hetkellä treenaan.

On nimittäin aivan satavarmaa, että reisien lihakset sen kuin kehittyy kun mä käyn juoksemassa tai pyöräilemässä. Ja jos mulla kahvakuulatreenin jälkeen on kaikkein kipeimpinä reidet, niin that's not helping either. Tuskastelen tän asian kanssa ihan tosissani :D Reisien lihasten ei tarttis olla enää yhtään paremmat. Hitsi, kuvien perusteella mulla on paremmat takareiden lihakset kuin Jutta Gustafsbergillä, joka sentään on fitnessin ammattilainen! Vähän sama homma, kun laihtuessa aina lähtee naamasta ja ranteista, vaikka haluaisin että vatsa pienenisi. Joten ennestään isot lihakset senkuin isonee ja ennestäänkin pienimmät alueet pienenee, mutta pienet lihakset pysyy pieninä ja isot kehonosat isoina. Not fair!

Pitää varmaan jossain vaiheessa alkaa ihan tosissaan tekemään vatsalihaksia ja punnertamaan, että saa kipuilun kohteeksi vatsan ja kädet jalkojen sijasta :D Mulla on oikeasti mennyt ihan surkeeseen kuntoon vatsalihakset tässä viime vuosina ja se tilanne pitää ehdottomasti korjata, mutta ajattelin ensin tiputtaa painoni sinne -16 kiloon asti, että ei ois niin iso pesupallo fyysisesti tiellä niihin vatsalihasharjoituksiin :D Siihen asti saa riittää kahvakuulan keskivartaloon ottavat liikkeet. Niitä siinä nimittäin kyllä on ja monesti itse treenin aikana sattuu eniten vatsaan, vaikka jälkeen päin eniten sattuukin reisiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti