Nyt on kyllä todettava, että tämän elämäntapamuutoksen kannalta katsottuna ei päivä voi enää enempää pieleen mennä. Paitsi tietenkin jos olisin sortunut sipseihin ja suklaaseen. Tää valmistujaisten round 2 ei nimittäin mennyt ollenkaan niin hyvin kuin edeltävä päivä.
Syy: tarjoiluista vastasi äitini, jolla ei kerta kaikkiaan ole yhtään mitään käsitystä siitä minkä verran ihmiset syövät. Eikä myöskään käsitystä siitä, mitä karppi voi syödä. Sen verran hän oli minua huomioinut, että mun tarjottava oli sellaisen rullan (kuva alempana) osalta gluteeniton. Tosin en tiedä kuinka paljon on väliä rullan gluteenittomuudella, jos tuossa kakussa kuitenkin oli vehnää.
Sitten siihen kasaantui vielä omia mokia. Jälkeen päin ajateltuna pitäisi ravistaa itseä ja kysyä "mitä hemmettiä oikein ajattelit?". Tai oikeastaan, miksi et ajatellut? Päivä meni sekaisin jo heti alkuunsa, kun heräsin myöhään (oltuani yöllä baarissa) ja ensi piti siivota ankara kasa terävää lasinsirua eteisen lattialta.
Kun syömään pääsi vasta siinä 12 maissa ja kahdelta oli jo tiedossa valmistujaiskahvittelu, niin skippasin aamupalan ja siirryin suoraan lounaaseen ja söin annoksen lassakaa. Aika ison annoksen, koska mulla oli siinä vaiheessa jo todella nälkä. Eli virhe numero 1: skippaa aamupala -> ateriaväli venyy -> tulee iso nälkä -> tulee ottaneeksi tosi paljon ruokaa.
Virhe numero 2: söin nuo rullat, mitkä äiti oli tehnyt mua varten ja otin myös täytekakkua. Ainut järkevä tekoni tuona päivänä oli varmaan olla ottamatta sitä hedelmäsalaattia vaniljakastikkeella, mikä oli ruokalaji nro 3 suolaisten jutskien ja kakun jälkeen. Rullat ehkä gluteenittomia, mutta hiilareita niissä taisi olla ainakin 20-30 g /100g.
Sitten illalla. Virhe numero 3. Iltapalan laatu. Oi miksi, en syönyt esimerkiksi omenaa ja leipäjuustoa, vaan piti ottaa 2 tuollaista gluteenitonta juttua ja niiden välissä majoneesia, kipparijuustoa (= n.30% savukermajuusto) ja kurkkusalaattia? Ja miksi ihmeessä mä vielä sen päälle söin 1 sellaisen pienen ruudun (näkyy tuolla ensimmäisessä kuvassa täytekakun takana), jossa oli niin vehnää kuin varmasti sokeriakin.
Ja tietenkin, virhe numero 4: liikunta jäi väliin koko päivältä.
Syömiset tiivistettynä:
- aamupala: jäi välistä
- lounas: iso annos lassakaa
- välipala: 2 rullaa (joku viljasta tehty lätty, savukermajuustoa, kurkkusalaattia, paprikaa, majoneesia), täytekakkua
- iltapala: "voileipä" (viljasta tehty lätty x 2, savukermajuustoa, kurkkusalaattia ja majoneesia) + leivos
Onko sitten tämän jälkeen ihmekään, että paino oli tänä aamuna 1,5 kiloa enemmän kuin eilen aamulla? Ärsyttää, kun kirjaan aina maanantaisin tulokseni tänne, ja nyt joutuu kirjaamaan tuon verran takapakkia. Kirjaan itselleni tosin vihkoon joka päivä painon. Veljeni kritisoi tätä tapaa hyödyttömänä. Sinänsä hänellä on pointti, pari sataa grammaa menee miten sattuu ihan nestetasapainon ja vatsantoiminnan mukaan. Siksi tarkkailu pidemmillä väleillä on tarpeen.
Mutta sitten toisaalta tällaisissa tilanteissa, kun paino yhtäkkiä humahtaakin puolellatoista kilolla ylöspäin, on aika kiitollinen siitä, että on kirjannut niitä välilukemiakin ylös. Jos olisin punninnut itseni vain viime maanantaina ja tänä maanantaina, luulisin nyt, että olen lihonut 1,5 kiloa. Minkä lihominen viikossa on ihan mahdollista. Sen sijaan sen lihominen (edes noilla ruuilla mitä söin eilen) yhdessä yössä ei ole mahdollista, joten nyt tiedän, että ainakin osa siitä on puhtaasti hiilihydraattien sitomaa nestettä ja osa vatsan toimimattomuutta. Että sinänsä aina pitkän välin lukemat eivät kerro koko totuutta. Ääripää esimerkkinä kulunut vuosi. Olen nyt samoissa lukemissa kuin vuosi sitten. Se tarkoittaisi, etten ole lihonut enkä laihtunut. Mutta se ei paljasta sitä, että lihoin aluksi 4 kiloa, kun muutin vuosi sitten toukokuussa takaisin kotipaikkakunnalleni. Ja että tiputin syksyllä 8 kiloa, jotka sitten lihoin takaisin jouluna. Ja joista olen taas onnistunut pudottamaan 3-4 kiloa. Jep, jojo tässä hei!
Niin ja jos kiloille panee piut paut, niin about saman kokoinen mä olen ollut jo ainakin vuodesta 2004. Mietin sitä nimittäin tänään käydessäni kävelyllä, samassa tuulipuvuntakissa, minkä olen ostanut vuonna 2004 ja jota olen käyttänyt tauotta (tai siis pois lukien talvet) siitä asti.
Nyt on onneksi ohi kaikki nämä hoikentumista haittaavat tilaisuudet, joten nyt voi rauhassa keskittyä pysymään ruodussa eikä tule mitään pakottavaa sosiaalista tilannetta, joka sotkisi kuvioita. Kun ottaa huomioon, miten huono viime viikko oli, ajattelin ottaa tähän väliin sellaisen tehoviikon. Kirjoitan siitä lisää illalla.
Tähän loppuun vielä kuitenkin tiivistelmä viime viikon liikunnoista. Ei taaskaan ihan tavoitteen mukaan, mutta paremmin kuin edeltävällä viikolla, jolloin liikuntojen määrä jäi kolmeen. Ja ajattelin, että koska kahvakuula on niin pakkopullaa ja juoksemista tekee mielellään, mä vaihdan tän niin päin, että otan juoksun päälajiksi, kun pienentyähän tässä on tarkoitus, eikä varsinaisesti kasvattaa lihaksia. Niinpä ajattelin, että juoksulenkkejä kolme per viikko ja jos siihen päälle jaksaa kuulaa, niin hyvä mutta ei pakollista. Mietin myös, että ehkä kiinteät päivät toimisivat paremmin kuin tällainen "no yritänpä tehdä jotain".
Näin ollen siis jatkossa juoksupäivät olisivat maanantai, keskiviikko ja perjantai. Siihen päälle sitten kävelyä (jonka teoriassa pitäisi kohottaa peruskuntoa) ja kahvakuulaa (se kuitenkin kiinteyttäisi ja toisaalta keskivartaloni lihakset todella tarvitsisivat treeniä).
Loppuun vielä totean, että kun näitä tämän postauksen kuviakin katsoo, niin ei voi ajatella kuin että hyi, mitä hiilarihöttöä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti