Päivät 14 ja 15

No niin, toinen viikko vierähti sitten siinä. Kokonaissaldoksi tuli

 - 0,7 kg (otin hieman takapakkia niillä lauantain valinnoilla, mutta kokonaisuutena olen tyytyväinen). Ajattelen, että jos pudotusta on aina vähintään puoli kiloa, niin se riittää ja että kaikki sen päälle menevä on vain plussaa.

Sen sijaan liikuntojen määrään en ole tyytyväinen. Vähäisiksi jäivät ja viikon liikunnalla kulutetut kalorit olivat vain 1626. Tavoite olisi siis, että liikuntaa tulisi harrastettua vähintään 5 kertaa viikossa, joista 3 olisi kahvakuulaa. Tässä nyt vaikutti, että pidin maanantaina vapaapäivän, ku sitä oli edeltänyt kolme treenipäivää. Ja sitten tein taas kolmen treenipäivän putken ja pidin perjantain vapaapäivänä. Enkä sitten ehtinytkään harrastaa liikuntaa lauantaina ja sunnuntaina liikuntaa, kun lauantaina oli niin kiire ja sunnuntaina menikin ystävien kanssa niin pitkään, etten sitten lähtenyt enää juoksemaan, ettei yöunet täysin mene. Yleensä mulla on niin, että yritän ajoittaa liikuntani loppumaan viimeistään 20.30 ettei liikunnasta aiheutuva virkeys vie yöunia.

Nyt enemmän liikuntaa harrastavat varmaan ihmettelevät miksi pidän taukopäivän aina kolmen perättäisen treenipäivän jälkeen? Mun pääasialliset lajit on tällä hetkellä kahvakuula ja juoksu. Molemmat ovat sellaisia, että mulla on suorituksen aikainen syke yleensä yli 180. Ja molemmat ovat sellaisia, että niissä joutuu lihakset koville. Kahvakuulassa jo ihan sen toiminnan luonteen takia ja juoksussa sen takia, että jalkalihasressukkani joutuvat kannattelemaan tätä noin 30 kilon ylipainoa. Ajattelen, että tämä yhtälö on keholle aika raskas, joten siksi pidän välillä taukopäiviä, että keho ehtisi vähän palautua.

Sunnuntain murkinat olivat:

-aamupala: 1 dl mansikoita, partista ja tilkka vaniljakastiketta (sitä jäi siitä jäähdykkeen tekemisestä ja kerma on loppunut, joten kadotan sen menemään näin) sekä pellavansiemeniä

- lounas: kanateriyakiwokkia

- välipala: kuppi teetä mustana ja noin 2,3 dl jäähdykettä

- iltapala: 1 omena kuorineen ja proteiinijuoma

Tänään puolestaan meni:

- aamupala: 1 dl mansikoita, partista, tilkka vaniljakastiketta ja pellavansiemeniä

- lounas: 30 cm kanateriyakisubi (hunajakaurapatonki, kanateriyakia, aurajuustoa, normijuustoa, jäävuorisalaattia, paprikaa, suolakurkkua, punasipulia, oliiveja, jalapenoa ja southwest-kastiketta)

- iltapala: 1 omena kuorineen (huom. ei ollut nälkä, mutta söin kuitenkin. Toi subi pitää tosi hyvin nälkää.)

Kamera oli sitten perinteisesti kotona, joten napsin tuon kuvan subwayn nettisivuilta. Olin tosiaan päivällä hoitamassa asioita kaupungilla, joten poikkesin sitten subiin ja valitsin salaatin sijasta patongin, koska patonki on salaattia helpompi syödä siellä paikan päällä. (nehän siis asettelee aina sen salaatin aina silleen kauniisti ja mä tykkään syödä sen sillai, että kaikki ainekset on sekaisin ja ei kiinnosta julkisella paikalla ruveta myllertämään sitä... :D ) Tässä on myös se, että vaikka muuten mä karppaan, teen joskus tällaisia pieniä poikkeuksia kokojyvän suhteen, koska olen huomannut, että jotain siinä on sellaista, mikä estää ns. suonenvetoja eli lihaskramppeja. Viljan jättämisen huono puoli siis lihaskrampit. Toisaalta, olen kyllä käyttänyt myös enemmän d-vitamiinia kuin koskaan ennen (koska siitä kasvaa hiukset tosi hyvin!) ja se puolestaan vaikuttaa ilmeisesti jotenkin kalsium-magnesium tasapainoon. Eräs liikuntaa harrastamaton karppaava tuttuni sanoi myös, että hänellä on lisääntynyt lihaskrampit kun hän on lisännyt d-vitamiinin käyttöä ja hänellä siihen oli sitten tepsinyt magnesiumin lisääminen. Mielenkiintoista. 

Mutta eipä sitä tiedä mistä nää johtuu. Ennen jalkahässäkkää mulla ei koskaan ollut kramppeja ja sen jälkeen niitä on ollut suhteellisen usein juurikin sen leikatun jalan pohkeessa, ei missään muualla. En ole havainnut yhteyttä liikunnan ja kramppien välillä. En ole oikeastaan havainnut yhteyttä kramppien ja minkään välillä, mikä on vähän ikävää, koska mä ihan oikeasti pelkään tosi paljon niitä kramppeja, kun ne sattuu niin hirveästi, niitä ei saa loppumaan millään ja sitten puoleen päivään ei voi laskea kantapäätä alas -> käveleminen on tosi mahtavaa. 

Eiku niin joo, ei pelkästään pohje, myös leikatun jalan ison varpaan viereinen varvas. Siinä rupeaa yleensä vetämään suonta kun olen vesijuoksemassa tai uimassa. Ja sitten mä aina suunnilleen meinaan hukkua, kun on tietenkin pakko tarttua siihen varpaaseen molemmilla käsillä ja vajota pinnan alle... :D Onneksi mä oon niin iso, että mä kellun hyvin, niin en kuitenkaan koskaan mene kauaksi pinnasta. 

Siinä onkin muuten miettimistä, miten sitten on tarkoitus pysyä pinnalla jos on hoikempi?