Päivä 23 + vähän tyyliasiaa

Tehoviikon toinen päivä oli oikein kunnon alakarppipäivä, että lähtis ne viimeisetkin ylimääräiset hiilihydraattien hippeet mäkeen.

Vähähiilarisen päivän syömiset:

- aamupala: 1 dl mustikoita, partista, vähän kermaa ja pellavansiemeniä

- lounas: n. 300 g grillikylkeä (tuo klöntti miinus luut ->)

- iltapala: proteiinijuoma + 3 palaa koskenlaskijajuustoa

Edellisestä kerrasta kun olen syönyt grillikylkeä olikin tosi kauan ja voi että, kun maistui hyvältä. Karppaamisen yksi parhaita puolia on, että tuo on sallittua, jopa suositeltavaa ruokaa, koska siinä on paljon rasvaa ja proteiinia. Eikä yhtään hiilareita. 

Tietenkään ihan näin vähähiilarisesti ei pitemmän päälle voi syödä, koska sitten jää saamatta ne terveelliset ravintoaineet, mitä on vihanneksissa, mutta yksittäisinä päivinä tällaiset menee. Ja korjausta sinne vihannespuolelle on tehty jo tänään. 

Kaupassa käydessäni tein myös iloisen löydön: uusi maku proteiinijauhetta! (miinuspuoli oli, että minttusuklaata ei löytynyt, liekö sen valmistaminen lopetettu?) Joka tapauksessa, banaani-suklaa oli oikein tervetullutta vaihtelua sille vadelmalle, jota mä oon litkinyt ties kuinka kauan ja joka alkoi olla loppumassa. Toi banaani-suklaa oli mun mielestä tosi hyvänmakuista. Niin hyvänmakuista, että teki mieli ottaa sitä tänään aamiaisella ja lounaallakin. Sain kuitenkin hillittyä itseni :D Pyrin olemaan tinkimättä perusaamiaisestani, koska siinä menee aina marjoja ja marjoissa on terveydelle edullisia ainesosia.

Mutta suosittelen kyllä tuota kaikille karpeille, jotka ovat joutuneet luopumaan karppaamisen takia lopullisesti banaaneista, mutta jotka silti pitävät banaanin mausta. 

Tehoviikon toisen päivän liikunnaksi jäi 80 minuutin kävelylenkki räntäsateessa. Täytyy kyllä myöntää, että kiinnosti niin maan valtavasti lähteä lenkille räntäsateeseen :D Tänäänkin tassuttelin tihkusateessa (ilmeisesti se oli vettä) ja mietinpä vain, mitä taivas tarjoilee juoksulenkille... Liikunnan suhteen ikävä juttu, mikä tässä jo kerkesi ilmetä, on mahtava rakko tuohon jalan takaosaan. Onneksi compeed-rakkolaastarit ovat oikeasti hirmupäteviä. Se vaan rakon päälle aamulla ja kivun määrä pysyi inhimillisenä. Täytyy katsoa kuinka hilpeältä juokseminen tuntuu... Mutta teki kyllä mieli sanoa sille jalalle wtf, ku ihan kiltisti ollut tulematta rakkoa vaikka se rakon aiheuttaja (eli kengän takaosassa olevan muovin vääntyminen sojottamaan kohti ihoa) on ollut siinä kyllä jo vuoden päivät. Outo juttu, kun ison osan ajasta siitä ei aiheudu rakkoa ja sitten joskus siitä aiheutuu.

Kengistä puheenollen: mun nelly.com-verkkokaupasta tilaamani kengät tuli tänään! Jee! Tulis vielä kesä... 

Kuten siis aiemmin kerroin, mulla oli kenkiä vain 1 pari per tarkoitus. Eli yhdet kumpparit, yhdet maastokengät, yhdet lenkkarit... Niinpä oikeutin itseni hommaamaan täydennystä, että on vähän valinnanvaraa kokonaisuuksien muodostamiseen. Noi ballerinat on kivat esimerkiksi mekon tai shortsien/caprien kanssa (ja sopinevat ihan älyttömän hyvin yhteen mustien caprien ja sen mun yhden nanson pinkin tunikan kanssa!) ja sitten noi kävelykengät toimii pitkien housujen kanssa. Kävelykengille hintaa tuli hurjat 14 euroa, ballerinat maksoivat vähän enemmän, ku ne on nahkaa. 

Olen lukenut jo varmaan parin vuoden ajan mungolifea, joka on lifestyleblogi, jossa on paljon myös vaatteisiin ja tyyliin liittyviä juttuja. Sitä kautta on tullut sitten itsellekin sellainen "okei, no mä ehkä voisin yrittää näyttää vähemmän metsänpeikolta"-ajattelu. Ja laihtumiselta odotan kaikkein eniten sitä, että mahtuisin kivoihin vaatteisiin. Sitä odotellessa yritän tuunata ulkonäköäni sinne huolitellumman suuntaan juurikin asusteilla (= korut, kengät ja laukut).

Tähän asti mun tyyli on ollut "aika musta", oonhan mä varmaan 12 vuotta yrittänyt päättää, että olenko gootti vai en. Yläasteella olin enemmän ja sen jälkeen vaihtelevasti kausittain. Nyt kun mä sitten oon törmännyt netissä goottien blogeihin ja tutustunut enemmän siihen ajatusmaailmaan, tuli lopullisesti varmistus, että okei, en ole tuota. Nyt mun ei tartte enää olla heiluri. Hiukset varmaankin pysyvät mustina, koska se väri nyt vaan sopii mulle parhaiten, kun ihoni on tällainen typerä ja näytän läpi vuoden ruskettuneelta riippumatta siitä, mitä mä teen. Paljon mystiikkaa ratkesi muuten tämän suhteen, kun selvisi, että äidinpuolen sukuni on ihan oikeasti italialaista alkuperää. Ihon värin tummuus kasvaa mitä kauemmaksi menee. Joten siinä selitys tälle suomalaisittain tosi oudolle väritykselleni.

Musta on myös vaatteissa väri, joka sopii mulle ja joka toisaalta on väri, jota mun ammattini puolesta pitää käyttää tosi paljon, jos satun saamaan töitä. Mietin, että olen ehkä yhden kerran nähnyt juristin oikeudenkäynnissä jossain muussa värissä kuin mustassa. Niinpä musta ei mene mihinkään jatkossakaan, mutta piristän sitä varmaan enenevässä määrin muilla väreillä. Ja siitä päästäänkin näiden kenkähankintojen värivalintaan.

Mun käyttämät värit ovat siis yleisyysjärjestyksessä musta, sininen, vihreä ja pinkki/fuksia. Muita värejä hyvin harvoin. Omistan esimerkiksi yhden violetin paidan ja yhden violetin huivin. Sininen toimii tosi hyvin yhteen mustien hiusten kanssa, vihreä puolestaan mun vihreiden silmien kanssa ja pinkki ihoni värin. Kun sitten tarkoituksena on piristää muuten tummaa kokonaisuutta, teen sen helpoiten pinkillä. Pinkki toimii hyvin yhteen niin mustan, tumman sinisen kuin tumman vihreänkin kanssa.

Tuo pinkki laukku oli ensimmäinen murtautuminen mun perinteisestä mustasta koodista. Tähän asti kaikki nahkaiset laukkuni ja kenkäni ovat olleet mustia. Tuo pinkki laukku oli vaan ihan täydellinen! (ja koska se on täydellinen, omistan sen myös mustana ja vihreänä.) Muotiblogeista oon oppinut tyylisäännön: "laukun ja kenkien tulisi olla samaa väriä", joten piti tietenkin hankkia sille kaveriksi oikean väriset kengät. Näin ollen voin jatkossa pitää esimerkiksi paitojen, housujen, hameiden ja mekkojen päävärinä mustan, tummanvihreän ja tummansinisen, mutta kokonaisuus ei ole niin synkkä, jos laitan seuraksi pinkit kengät ja pinkin laukun. 

Tähän väliin pitääkin tosiaan mainita tämä elämän varrella opittu läksy: jos jokin on täydellinen ja sitä saa useammassa värissä, joista kaikista pidät, niin hanki ihmeessä. Niin harvoin tulee ns. täydellisiä tuotteita vastaan. Siksi minäkin tilasin nyt nuo ballerinat mustina, koska ne olivat niin hyvät jalassa ja mustille tuollaisille on käyttöä esimerkiksi jakkupuvun kaverina.

Yleisesti ottaen oon erittäin tyytyväinen, kun kenkien kanssa on viimeinkin valinnanvaraa. Oli oikeasti tosi masentavaa pitää ensin vuoden pari sitä lastaa jalassa ja sitten noin 3 vuotta pelkästään maastokenkiä kesät talvet. 

Korkokengät on mulle edelleen kuolemaksi, mutta olen iloinen, että voin pitää edes jotain kevyempiä ja siistempiä kenkiä kuin maastokengät. Maastokengät eivät nimittäin naurattaneet 30 asteen helteillä.

***

ps. se rakkolaastari on kyllä oikeasti kuin toinen iho. Se rakko on vasemmassa jalassa about tuossa mistä tuo kengän reuna menee ja siitä rakkolaastarista pitäis näkyä kuvassa suunnilleen puolet, vaan eipä näy :D