No nih, nyt on tehoviikko ohi. Se loppui hieman lyhyeen (=perjantaihin), kun sain jalkoihini niin isot haavat (= 1 cm x 1 cm nivelalueella, jossa iho hankaa vastakkain ihoon) jotka eivät ole umpeutuneet. No eivätpä tietenkään, kun ne hankaa koko ajan johonkin...
Tehoviikon saldo siis 5 kpl tunti 20 min kävelyitä ja 2 kpl 50 minuutin juoksulenkkejä. Noh, on 7 treeniä olennaisesti enemmän kuin muutamana viime viikkona. Syömiset on olleet normaalit ja tänä aamuna paino oli 1,1 kiloa vähemmän kuin maanantaina. Pitää katsoa josko vielä vähän lähtisi huomisaamuksi.
Syömiset eilen:
- aamupala: proteiinijuoma + omena
- lounas: annos kaalipaistosta
- välipala: teetä + 10 g tummaa suklaata
- iltapala: leipäjuustoa + macadamiapähkinöitä
Syömiset tänään:
- aamupala: 1 dl mustikoita, partista, vähän kermaa + pellavansiemeniä
- lounas: annoskaalipaistosta, 10 g tummaa suklaata
- iltapala: proteiinijuoma, muutamia siivuja juustoa, macadamiapähkinöitä
No niin, tähän väliin onkin sitten hyvä todeta, että luin sen hormonitoimintaa käsittelevän kirjan ja oon nyt paljon viisaampi. Nyt tiedän miksi ei mulla ei toiminut tää himoliikkuminen tai pienesti syöminen. Ja vaikka nyt tässä viime viikkojen liikunnat eivät niin hirmuisia olleetkaan, niin huomautan, että aikavälillä marraskuu 2010-toukokuu 2011 mä juoksin joka viikko neljä kertaa 1 h 30 min pituisen lenkin ilman, että paino meni mihinkään. Mihinkään! Että e-ei, ei auttanut.
Ja nyt löytyi syy. Tällaisen liikuntaviikon päätteeksi vielä oikein mukava syy: tasaisella sykkeellä tapahtuva pitkäkestoinen harjoittelu tuottaa stressihormoni kortisolia, joka puolestaan about pysäyttää rasvanpolton ja aiheuttaa rasvan kertymistä etenkin vatsaan. Että hip hei. Mitä mun liikunnat on suurimmaksi osaksi olleet viimeiset 10 vuotta? No tasaisella sykkeellä tapahtuvia pitkäkestoisia treenejä. Eli kävelyä, juoksua, pyöräilyä, vesijuoksua. Kun oon ajatellut, että niissä menee paljon kaloreita ja kalorin kuluttaminen auttaisi laihtumaan. Exäni (ja veljeni joka on kans saanut kuunnella mun jaarituksia) tietävät, että mä oon yrittänyt. Aina en oo sitä muille kertonut kauheen hanakasti, mutta viiimeiset 10 vuotta mä oon yrittänyt lähes koko ajan. Välillä pienillä tuloksilla (jotka ovat jääneet väliaikaisiksi) ja välillä ilman tuloksia.
No en tähän viitsi nyt kirjan verran kertoa miten ihmisen keho toimii, mutta totean edelleenkin, että jos paino ei tipu, ei sitten millään, niin lukekaa se hormonidieetti-kirja. Sitä on kritisoineet ne samat tahot, jotka ovat kritisoineet karppaustakin, mutta toisaalta sen on todennut totuudenmukaiseksi esimerkiksi biologi (http://sundqvist.blogspot.com/2011/08/kaisa-jaakkola-hormonidieetti.html) ja sitten kirjan kirjoittaja on itse asiakastyössään todennut asiakkaidensa onnistuvan muuttamalla näitä asioita.
Omalla kohdallani on todettava, että rajoittamalla hiilareita ja siten insuliinin eritystä, multakin on rasva lähtenyt just sieltä, mihin kirja väittää insuliinin keräävän rasvaa. Kirja myös väittää, että insuliinin vähennyttyä, muut hormonit pääsevät toimimaan paremmin. Yhtenä esimerkkinä sukuhormonit. Äiti totesi just eilen, että mun rinnat on kasvaneet. Huomasin sen itsekin, mutta en pysty sitä nyt tänne todistamaan, kun eron huomaa ainoastaan, kun olen alasti. Rintojen ympärysmitta on kuitenkin kasvanut pelkästään viimeisen kuukauden aikana 4 senttimetrillä, kun muut mitat olivat pysyneet samoina (mitä en siis ihmettele, koska painomuutosta edelliseen mittaustilanteeseen on tällä hetkellä vain 300 g).
Joten, kuten aiemmin tuli todettua, mun ongelmat oli ja on insuliini ja kortisoli. Jotta näkisitte kuinka monimutkaista tämä homma on, listaan nyt ne asiat, jotka olen jo tehnyt ja joita mun vielä pitää tehdä. Nää asiat, on tehtävä siksi, että vatsalaukun tilanne, suolen tilanne, maksan tilanne ja hormonitasapaino kaikki vaikuttavat lopputulokseen.
Asiat, jotka olin jo tehnyt, mutta jotka eivät yksistään riittäneet:
- hiilihydraattien vähentäminen (pois jäivät kokonaan sokeri, viljat, peruna, riisi, pasta sekä kaikki asiat, mitkä sisälsivät näitä. Eli varsinaisten herkkujen lisäksi myös esimerkiksi maustetut jugurtit, mehut, ketsuppi ja sinappi)
- syömisen lopettamin muista kuin nälästä johtuvista syistä (ts. tunnesyömisen lopettaminen)
- syöminen 80% kylläisyyteen asti
- ei napostelua
- ei kaloripitoisia juomia
- ei keinomakeuttajia (suu aistii makeuden, keho luulee sokeriksi -> insuliinia erittyy. Tässä syy miksi keinomakeutuskaan ei käy. Ja varsin osuva on toteamus: lapsillehan aspartamiinia ei saa antaa, mikä saa teidät luulemaan, että se olisi ok aikuisellekaan?)
- ei isoja aterioita ennen nukkumaanmenoa
- tasaiset ateriavälit
- joka aterialla kasviksia/ muutenkin niiden määrän nostaminen
- kaapeista löytyy vain hyviä juttuja (tähän on todettava, että mun kuiva-ainekaapista löytyy nykyään vain teetä, ravintolisiä, pähkinöitä ja pellavansiemeniä)
Asiat, jotka vielä pitää muuttaa:
- Liikunta -> 3 x kahvakuula, 2 x intervalli (koska nää lisää insuliiniherkkyyttä, kasvuhormonia ja testosteronia ja nämä EIVÄT aiheuta kortisolin eritystä, toisin kuin pitkäkestoiset harjoitukset tasaisella sykkeellä)
- syöminen -> hitaasti ja tekemättä mitään (tämä voi ilmeisesti vaikuttaa vielä syödyn ruuan määriin)
- vatsahappotestin tekeminen ja tuloksen mukaan eläminen (vaikuttaa about kaikkeen haitallisesti, jos vatsahappoja on liian vähän ja ruoka ei pilkkoudu vatsalaukussa tarpeeksi hyvin.)
- probioottien lisääminen (näitä tarvitaan suolen terveyttä varten, sairas suoli -> kortisoli -> vatsaläski. Tähän yhteyteen on todettava, että esimerkiksi elintarviketieteen maisteri Patrik Borg on suositellut probiootteja käytettäväksi jo vuosia sitten, mutta koska hän ei perustellut, että mihin niitä tarvitaan, en koskaan syönyt niitä. En ennen tiennyt, että epäterve suoli aiheuttaa ylipainoa.)
- lisää kuituja ja niiden laadun vaihteleminen (tämäkin suolen terveyttä varten. Vaihtelua kuulemma tarvitaan, ettei synny yliherkkyyksiä tai allergioita.)
- lisää kylmäpuristettua kookosöljyä (lisää kasvuhormonin määrää)
- unen laatu paremmaksi (tähän liittyy sitten monta juttua, joita pitää alkaa noudattamaan. Liian vähän unta tai huonolaatuinen uni -> kortisolia erittyy -> vatsarasva. Joten tää täytyy saada kuntoon.)
- ravintolisät: omega-3 ja magnesium (magnesium, että loppuu nämä hemmetin krampit jalasta ja että unen laatu paranee ja omega-3, koska se lisää insuliiniherkkyyttä)
- meditointi + miellyttävien asioiden tekeminen (tähtäävät siihen, että tietoinen stressi (eli jostakin asiasta murehtiminen) vähenisi -> kortisolin eritys vähentyisi. Tällä hetkellä en tietääkseni stressaa mistään, aiemmin stressasin partiosta ja oikiksesta, mutta otan tässä asiassa nyt varman päälle. Ja koitan kovasti olla stressaamatta työnsaannista, vaikka sekin periaatteessa on melkein elämän ja kuoleman kysymys mun tän hetkisessä tilanteessa.)
Että sellainen lista. Pitkä kuin taivas. Onneksi moni kohta on kuitattavissa ravintolisällä, mutta tuon stressittömyyden, niin siis henkisen (tietoinen stressaaminen jostakin asiasta) kuin myös fyysisen (keho stressaa liian vähästä unesta, liiasta aerobisesta liikunnasta, liiasta insuliinista, suolen epäterveydestä, kehon happamuudesta jne.), siinä on ihan tosissaan tekemistä.
Ja nyt kun tän kaiken tietää, niin arvatkaapa vaan raivostuttaako, kun on koko elämänsä kuullut joka paikasta 1) syö vähemmän kuin kulutat 2) vältä rasvaa. Ja kun kakkosella ei ole mitään tekemistä asian kanssa ja ykkösenkin merkitys on mitätön, jos noi yllä listatut asiat eivät ole kunnossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti